Paikallisuutiset

Neljän tuulen tieltä Emetinrannalle

Kaisa Väänäsen luotsauksessa tie kahvilaravintolan asiakkaiden sydämiin kulkee paitsi ruoan myös illanviettojen ja aktiviteettien kautta.

Kruunupyy

Harppaus arktisten suurtunturien erämaasta tasaiselle Pohjanmaalle voi toisesta tuntua pitkältä - mitä se onkin, muttaKaisa Väänänen nauraa, että kyllä Lappi on nyt kertakaikkisen koettu ja nähty. Kairan sarka on tullut kynnetyksi matkailu- ja ravintola-alan parissa akselilla Saariselkä-Muonio-Levi. Viimekin kesä kului vielä Kilpisjärvellä, kuuden kilometrin päässä Norjan rajasta, turistien suosimassa ohikulkupaikassa legendaarisen Neljän tuulen tien maisemissa.

Kruunupyyhyn pohjoisen naisen toi Maggie´s Cafe, jonka vuokrayrittäjäksi tämä ryhtyi 1. syyskuuta lukien. Väisänen laskeutui tuntureilta alas kaksi viikkoa sitten. Alkuun hän asusteli asuntovaunussa kahvilan pihassa kunnes asunto järjestyi Kokkolasta, vieläpä hulppealla merinäköalalla. Oma koti on kimppakämppiin tottuneelle reppulaiselle luksusta.

– Hyvä vaan, että asuminen ja työ ovat yrittäjällä erillään. Eikä tuo kolmekymmentä kilsaakaan ole enää työmatka eikä mikään, Väänänen heläyttää.

Mielikuvissa siinteli alkujaan oma hotelli tai majatalo. Puntaroidessaan ryhtyäkö "uudeksi Maggieksi" Väänänen tuumi, että oma ravintolahan se vasta kiva olisi.

Emetinrannalla 34 vuotta toimineesta kahvila-grilli-ravintolasta hän kuuli ensimmäisen kerran yrityssivujen kautta toissavuonna ja kävi katsomassa paikkaa saman tien. Restonomin opinnot olivat kuitenkin kesken ja asuntovelkakin painoi vielä harteita, joten piti lähteä takaisin Lappiin töihin.

– Asia jäi hautumaan molemmin puolin sillä seurauksella, että minuun otettiin yhteyttä ja sillä tiellä ollaan, monien keskustelujen ja liikesuunnitelman laatimisen jälkeen, hän kuvailee.

Raamit ovat Väisäsen mielestä yrityksessä kohdallaan ja kunnossa.

– Pystyn hyvin näkemään itseni täällä ja nauttimaan jo ennakkoon kaikesta edessäolevasta. Sitäpaitsi on oikein mukava asettua aloille. Matkailualalla on ollut tarjota vain sijaisuuksia, mikä on tarkoittanut matkalaukkuelämää. Ei sekään mitään hääviä ole pitkän päälle ihmiselle, joka on lähempänä viittä- kuin neljääkymppiä.

– Ruotsia pitää näköjään tankata rutkasti lisää. Koulussa opittu taito pääsi tunturissa ruostumaan, mutta eiköhän sekin rupea taas luistamaan, Väisänen luottaa.

Alku on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Ensimmäisen viikon sisällä on ehditty kestitä muutama isompi ryhmä ja hengissä ollaan, Kaisa Väänänen nauraa.

Paikka pyörii pääsääntöisesti kolmen voimin.

– Lokakuussa aloittaa toinen kokki, yhden olen jo palkannut. Tarvittaessahan pystyn itsekin tekemään keittiötä, ruuanvalmistuksesta leipomiseen, Väänänen huomauttaa.

Osa uudistuksista on jo toteutettu ja lisää on luvassa.

– Jokainen yrittäjä haluaa jättää toimintaan oman kädenjälkensä - kenekäs muunkaan. Kun olen itse mahdollisimman kaukana jäykistelystä ja tärkeilystä niin ainakaan siihen suuntaan ei paikka muutu.

Sauna, grillikota ja poreallas nousevat Emetinrantaan terassin seuraksi jos uusi yrittäjä saa pitää päänsä. Grillikota keväällä 2019, sauna 2020 mennessä.

Järvi otetaan hyötykäyttöön kesät talvet.

– Melontaa, avantouintia. Myös varjoliidolle on upeat puitteet, piirtää Kaisa Väänänen kuvaa odotettavissa olevista aktiviteeteistä.

Ajatuksena on tarjota mahdollisuutta erilaisiin illanviettoihin ja järjestää monenlaista tekemistä, ettei jää hiljaista aikaa.

– Haluan, että ihmiset tulevat tänne eri syistä, vaikka ruoka säilyy pääasiana. Kulkeehan tie hyväänoloon vatsan kautta.

Ensitöiksi pitää saada alkoholiluvat ja carte-asiat kuntoon.

Ruokalistaa on järjestelty uudelleen. Pihvivalikoimaa on pienennetty ja valikoimaan on lisätty vegaaneillekin sopivia kasvisruokia. Lähiruoka nousee pääosaan perjantai- ja lauantai-iltaisin.

– Jatkossakin tehdään totta kai niitä pihvejä, mitä asiakas tilaa kun kaapista kerran löytyy nautaa ja possua ja pippuriakin on aina saatavilla.

– Grilliruoka säilyy mukana itsestäänselvästi.

Hävikin minimointi on yksi ravintolayrittäjän sydämen asioista.

– Panostamme pääruokaan. Perunaa laitetaan lautaselle vähemmän, mutta enemmänkin asiakas saa, jos haluaa. Toimimme pienellä ruokavarastolla siten, että koko ajan on tuoretta tarjottavaa. Leivomme itse.

– Ruokaa ei menekään hukkaan ämpärikaupalla. Viimeksi kymmenen litran sangon pohjalle jäi päivän päätteeksi vain tuollaiset kahdeksan senttiä ruokajätettä, nekin kantoa ja muuta perkuuta.

Tavoitteena on myös kehittää ruokapalveluja ja pikkuhiljaa selvittää alueella toimivien firmojen kiinnostusta lounaiden toimittamiseen työpaikoille.

Ensimmäiseltä koulutukselta Kaisa Väänänen on sähköpiirtäjä vuodelta 1988, lisäksi löytyy hierojan ja yrittäjän ammattitutkinto. Restonomiksi hän valmistui 2017 Kajaanissa. Yrittäjyys on tuttua monelta vuodelta ja eri aloilta.

– Oulun rautatieaseman kahvilaa, hierontafirmaa, Paljakkalan hotellia.

Ympäripyöreisiin viikkoihin entisessäkin elämässää tottunut yrittäjä arvelee jossain vaiheessa pitävänsä muutaman päivän lomaa.

– Jaa, että mitäs muutakaan sinkkuihminen tekisi kuin töitä, Väänänen pohdiskelee ja keksii saman tien: patikoi.

Pirkko Högkulla

ps@pietarsaarensanomat.fi