Paikallisuutiset

Tekosaari voisi tuoda vihreän energian jätin Pietarsaareen – joko silta tai tunneli loisi maayhteyden

Havainnekuva Pietarsaaren satama-alueesta. Oikealla on luonnos Gräggörenin keinotekoisesti laajennetusta saaresta, johon mahdollinen vihreän polttoaineen tehdas sijoittuisi. Kuva: Thanh Dang

Gräggörenin saaren laajentaminen yli kolminkertaiseksi nykyisestä koostaan lähtee nyt selvittelyjen alle Pietarsaaressa ja Luodossa. Aivan Pietarsaaren sataman ja laivaväylän kupeessa oleva saari kuuluu osaltaan molemmille, koska kuntaraja menee sen poikki.

Tekosaari olisi ratkaisu ranskalaisen TE H2 -yhtiön tarpeisiin rakentaa vihreän polttoaineen tehdas Pietarsaareen. Energiajätti Total Energiesin tytäryhtiö on osoittanut kiinnostustaan sijoittua hankkeineen juuri Pietarsaareen, mutta kaupunkia vaivaa krooninen pula riittävän isoista teollisuustonteista.

Tehdas vaatisi noin 50 hehtaarin alan. Gräggörenin pinta-ala on 18 hehtaaria, ja alustava suunnitelma laajentaisi sitä 60 hehtaariin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Maayhteyttä Gräggöreniin ei ole. Liikenne saareen ja tehtaalle toteutettaisiin joko tunnelin tai sillan avulla.

– Olemme katsoneet eri vaihtoehtoja. Tunneli Alholmasta on yksi vaihtoehto, ja siltayhteys on toinen. Sillan ei saa häiritä satamatoimintoja, ja on ajateltava myös rakennusaikaa ja tapaa, jotta satama voi operoida häiriöittä, Pietarsaaren kaupunkikehitysjohtaja Mika Hakosalo kertoo.

Muutkin mahdollisuudet, kuten yhteys Tukkisaaren ja Stora Sandön kautta tutkitaan. Siltaratkaisuun Alholman puolelta päädyttäessä voidaan Hakosalon mukaan ajatella Gräggörenin länsipuolen ruoppaamista pienveneiden reitiksi.

– Avattavaa siltaa ei ole niin helppoa tehdä, koska on mietittävä myös sähkön ja veden syöttöä saarelle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Gräggören-projektin toimijat esittelivät hanketta Luodon kunnantalolla. Kuvassa vasemmalta Alicecon Viktor Ekman, Luodon kunnanjohtaja Gun Kapténs, Pietarsaaren kaupunkikehitysjohtaja Mika Hakosalo, Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt sekä Luodon maankäyttöinsinööri Thomas Käldström. Kuva: Pentti Höri

Aliceco Energyn toimitusjohtaja Viktor Ekman kertoo, että selvitykset tulevat osoittamaan, onko TE H2:n hankkeelle edellytyksiä.

– Tarvitaan riittävästi maata, infrastruktuuria ja tietoa rajoitteista. Sen pohjalta voimme lähteä suunnittelemaan parasta mahdollista lopputulosta.

Tiedotteessa on mainittu, että tehdas valmistaa e-metanolia, mutta Ekmanin mukaan tätä ei ole vielä lukkoonlyöty.

– Tuotettavasta polttoaineesta ei ole päätetty vielä mitään. Tehdas voisi valmistaa vaihtoehtoisiakin polttoaineita, kuten ammoniakkia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pietarsaaren kaupunki ja Luodon kunta ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen TE H2 -yhtiön ja pietarsaarelaisen Aliceco Energyn kanssa.

Osapuolet korostavat, että selvitysvaiheessa vasta tutkitaan, onko Gräggören-nimen saaneella hankkeella ylipäänsä mahdollisuuksia toteutua. Kaikki käytännön työ alkaa vasta sen jälkeen.

Mika Hakosalo arvioi, että ensimmäiset poliittiset päätökset tulisivat kunnissa tehtäviksi vuoden-puolentoista kuluttua.

Jos koko projekti toteutuu, Gräggörenissä tuotetaan vihreää polttoainetta aikaisintaan 2030-luvun alkupuolella.

Seitsemän–kahdeksan valtakunnallista ja kansainvälistä yritystä on ottanut kaupunkiin yhteyttä tiedustellen, voiko Alholman alueelle rakentaa.

Kansainvälinen energiajätti Total Energies, jonka pääkonttori on Ranskassa, ei ole ensi kertaa asialla näillä seuduin.

Viime kesänä julkistettiin Kokkolaan sijoittuva Vanadis Fuels -projekti, jonka puitteissa Total Energiesin tytäryhtiö TE H2 suunnittelee e-metanolitehdasta. Myös tässä hankkeessa suomalainen kehittäjäosapuoli on Aliceco Energy.

Viktor Ekmanin mukaan hankkeet ovat itsenäisiä eivätkä mitenkään riippuvaisia toisistaan.

Gräggörenissä on muutamia kesämökkejä, jotka sijaitsevat Pietarsaaren kaupungin vuokratonteilla. Hakosalon mukaan vuokrasopimuksissa on klausuuli, joka mahdollistaa kaupungin ottamaan alueen muuhun käyttöön.

Hän kertoo selvitystyöhön päädytyn ulkoa tulleesta tarpeesta ja paineesta.

– Seitsemän–kahdeksan valtakunnallista ja kansainvälistä yritystä on ottanut kaupunkiin yhteyttä tiedustellen, voiko Alholman alueelle rakentaa, Hakosalo sanoo.

Investointien kokoluokka on hänen mukaansa yhdestä kahteen miljardiin euroa, ja työllistävä vaikutus 100–200 henkilöä.

Nyt tehty aiesopimus rajaa Hakosalon mukaan kaupungin vastuut ainoastaan tilanteen kartoitukseen.

Mikäli päädytään Gräggörenin kaavoittamiseen teollisuusalueeksi, edessä ovat mittavat infrainvestoinnit. Kuntien resurssit eivät välttämättä yksin riitä niiden toteuttamiseen.

– Valtiolta ja EU:lta on haettavissa tukia tämän tyyppisiin hankkeisiin. Minkään muunlaisen teollisuuden osalta asiaa ei olisi järkevää tarkastellakaan, Mika Hakosalo toteaa.

Selvityshankkeeseen sekä Pietarsaaren kaupunki että Luodon kunta ovat hakeneet EU-tukea lähes 300 000 euroa. Myönteisessä tapauksessa selvitys voidaan tehdä ilman, että kaupunki käyttää siihen lainkaan omia varojaan.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä