Optimoi ilmankosteus työtiloissa - tehokkuus nousee kohisten

Kuva:

Työhyvinvointi koostuu monesta osatekijästä ja siihen vaikuttaa yllättävän paljon työtilojen ilmanlaatu. Ilmankosteus kannattaa olla optimaalinen, koska se vähentää työhyvinvointiin kohdistuvia riskejä. Ilmankostutin voi parantaa merkittävästi ilmankosteuden tasoa. Tämä artikkeli on sponsoroitu.

Oikeanlainen huoneilma nousee enemmän tapetille kotona, jossa ilmanlaadun ja lämpötilan vaihtelut huomataan usein herkemmin. Ikkunan voi avata, jos happi on vähissä ja tunnelma raskas. Työpaikan ilmanlaatuun pitäisi kiinnittää yhtä paljon huomiota, koska siellä vietetään paljon aikaa. Se voi kohentaa tuntuvasti työhyvinvointia.

Hyvä ilmanlaatu on kannattava sijoitus

Työpaikalla vietetään iso osa arjesta. Se on monelle tärkeä paikka, jossa keskitytään työntekoon ja verkostoidutaan kollegoiden kanssa. Työn merkityksestä johtuen työhyvinvointi on noussut suureksi keskustelunaiheeksi, jota puidaan ahkerasti monesta eri näkökulmasta. Siihen vaikuttavat sekä fyysiset että henkiset osatekijät.

Laadukkaat ja toimivat työtilat edistävät merkittävästi työhyvinvointia ja niissä pitää ottaa huomioon työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ilmankosteus vaikuttaa ratkaisevasti asiaan ja siihen liittyvään toimintaan ja palveluihin on erikoistunut esimerkiksi Airtec solutions.

Huonovointisuus voi lähteä liikkeelle esimerkiksi liian kuivasta huoneilmasta, joka voi aiheuttaa monia erilaisia oireita. Työntekijä voi kärsiä muun muassa väsymyksestä, flunssasta, päänsärystä, kuivista silmistä ja karheasta kurkusta. Yksikin näistä oireista riittää keskittymis- ja suorituskyvyn laskuun, ja aiheuttaa ikävän kierteen. Jos työntekijät voivat huonosti, on sillä auttamattomasti haitallisia vaikutuksia koko yritykselle.

Vältä liian kuivaa ilmaa

Kuivaa huoneilmaa ja huonoa ilmanlaatua voi onneksi välttää ja ehkäistä. Apu löytyy esimerkiksi ilmankostuttimista, jotka voivat nostaa huomattavasti suhteellisen ilmankosteuden tasoa. Olotilaa voi parantaa myös yksinkertaisilla konsteilla, mikä onnistuu lämpötilan tarkistamisella. Sen tulisi olla korkeintaan 21 astetta ja vähempikin astemäärä riittää monissa tapauksissa.

Tarkista myös vaatetukseesi. Panosta miellyttäviin ja riittävän laadukkaisiin vaatteisiin, jotka antavat optimaalista lämpöä ja suojaa kehollesi. Jos työpaikassasi tulee jatkuvasti viluinen olo, kannattaa tarkistaa niiden lähteet ja eliminoida ne.

Yksinkertaisten kikkojen lisäksi voidaan ottaa kovempiakin otteita käyttöön. Automaattinen ilmankostutin auttaa tehokkaasti huoneen ilmankosteuden optimointiin. Se hyödyntää toiminnassaan vettä, mihin ilmankuivattimet eivät vastaavasti kykene. Kosteuden tavoite pitää asettaa oikealle tasolle, koska väärät luvut voivat muodostaa hometta tai aiheuttaa muita vakavia ongelmia.

Ilmankosteutta voi mitata hygrometrillä

Ilmankosteus tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä tietyssä lämpötilassa. Suhteellista kosteutta käytetään yleisimpänä mittarina, jolla ilmaistaan ilmankosteuden tasoa. Suhteellisen kosteuden luku kertoo vesihöyryn määrän ilmassa ja sitä verrataan vesihöyryn enimmäismäärään mitattavassa lämpötilassa.

Lämpimässä ilmassa ilmankosteuden enimmäismäärä on korkeampi kuin kylmässä ilmassa ja kylmän ilman laskeva lämpötila nostaa suhteellisen kosteuden mitattua arvoa. Kun kesällä jyrähtää ukkonen, on ulkoilman suhteellinen kosteus yleensä noin 50–60 prosenttia.

Ilmankosteutta voi olla vaikeaa havaita, mutta jos siihen liittyviä oireita havaitsee edes yhden, kannattaa asiassa olla hereillä. Hygrometri on väline, jolla voi mitata ilmankosteuden tasoa tarkemmin. Suhteellista kosteutta voi puolestaan mitata mekaanisesti hiushygrometrillä.

Suomessa ei ole asetettu ilman suhteelliselle kosteudelle raja-arvoja ja ongelmia kannattaakin pyrkiä välttämään omatoimisesti. Se onnistuu huomioimalla työtilojen ilmanlaatu ja mittaamalla sitä. Sisätiloissa ilmankosteuden suositellaan olevan 25–55 % Rh ja tuotantotiloissa se on optimaalinen 35–50 % Rh.