Paikallisuutiset

Ranskalaista tietä kävellen Santiago de Compostelaan: Ikiaikainen Camino francés johdattaa kulkijan viiniviljelysten ja keskiaikaisten maalaiskylien läpi Pohjois-Espanjassa.

Legendaarinen vaellusreitti Camino de Santiago houkuttelee vuosittain tuhansia ja taas tuhansia rinkkareissulaisia. Patikoitavaa matkaa kertyy lähes 800 kilometriä.

Pyhän Jaakobin tie, Camino francés tai pelkästään Camino alkaa Ranskan rajalta Pyreneiden juurelta pienestä Saint Jean Pied de Portin kaupungista ja on lähes 800 kilometriä pitkä. Se johdattaa kulkijansa Pohjois-Espanjan länsirannikolle Santiago de Compostelan kaupunkiin. Yli tuhatvuotisena pyhiinvaellustienä se vie idyllisten vuoristo- ja peltomaisemien, viininviljelysten, keskiaikaisten maalaiskylien ja kivisiltojen sekä tylsien tieosuuksien halki. Vaellusta ohjaavat keltaiset nuolet sekä simpukkatunnukset katukiveyksissä, pylväissä ja kylteissä.

Koko matkan kävelemiseen kerralla suositellaan varattavaksi lepopäivineen kaikkiaan noin 35-40 päivää, mutta yksi taittaa koko taipaleen 29 päivässä, toinen 34:ssä. Päivätaival on yleensä 20-25 kilometriä.

Vaelluksen voi aloittaa myös vaikkapa Burgosista (noin 490 km, arviolta 26 päivää), Leónista (310 km/16 päivää) tai Sarriasta (115 km/6 päivää). Oman haasteensa on, miten päästä lähtöpaikkaan.

Yöpyminen hoituu yhteismajoituksissa matkan varrella sijaitsevissa kylissä ja kaupungeissa. Vaeltajille tarkoitettuja alberque -majapaikkoja ylläpitävät yksityiset, seurakunnat, paikallishallinto ja mm. Jaakobinseura. Niissä voi yöpyä näyttämällä pyhiinvaeltajan passin, johon mm. yöpymispaikoista kerätään leimoja todisteeksi kuljetusta matkasta.

Vilkkaimpana sesonkina keväästä syksyyn Santiagoon päivittäin saapuvien vaeltajien määrä nousee helposti pitkästi yli tuhannen.

Isommilla paikkakunnilla on usein tarjolla myös hostelli tai hotelli, mikäli yhteismajoitus arveluttaa, kaipaa omaa rauhaa tai haluaa vaikkapa jäädä tutustumaan paikallisiin nähtävyyksiin pidemmäksi aikaa.

Yö alberguessa maksaa vähimmillään viisi euroa, jolla saa petipaikan kerrossängystä - tyynyn ja yleensä myös peitteen. Joissakin paikoissa peitteestä voi erikseen joutua pulittamaan muutaman euron. Yhteismajoitus tarkoittaa käytännössä useimmiten suurta salia, johon on sijoitettu kerrossänkyjä vierekkäin - tai vaikkapa patjaa kirkon lattialla. Suurimpiin majoituspaikkoihin mahtuu jopa satoja, pienempiin kymmenkunta vaeltajaa.

Majapaikassa saa olla yhden yön, yleensä pitää poistua aamukahdeksaan mennessä. Palveluihin kuuluu keittiön, suihkun ja vessan lisäksi ainakin käsipyykin pesupaikka ja pyykkinarut.

Caminon varrella on yli kolmekymmentä isompaa paikkakuntaa tai kaupunkia, päälle lukematon määrä pieniä keskiaikaisia viehättäviä ja historiaa pursuavia maalaiskyliä, joissa pienimmissä on vain muutama asukas. Matkan varrelle jääviä paikkoja ovat mm. Roncesvalles, Estella, Belorado, Burgos, Léon, Villafranca del Bierzo, Sarria, Ribadiso. Reittiä taitetaan mm. Navarran, Espanjan tunnetuimman viinialue Riojan, Kastilian ja Léonin sekä Calician alueiden halki.

Kuljetuin etappi on noin 115 kilometrin matka Sarriasta Santiagoon, sillä kyseisellä osuudella täyttyy sadan kilometrin vähimmäisvaatimus compostelan eli todistuksen saamiselle Santiagon katedraalin lähellä sijaitsevasta pyhiinvaeltajien toimistosta.

Sarriasta vaeltajien määrä moninkertaistuukin ja vaellus muuttuu myös turistimaisemmaksi.

Jaakobin vaelluksen sanotaan alkaneen jo 800-luvulla kun katolilaisten piirissä levisi tieto apostoli Jaakobin oletetusta hautapaikasta ja hänen maalliset jäännökset löytyivät Caliciasta Santiago de Compostelasta. Siellä ne edelleen lepäävätkin, Santiagon katedraalin kryptassa hopeisessa arkussa, minkä vuoksi katedraali Plaza do Obradoiron aukealla on pyhiinvaelluksen päätepiste.

Monella pyhiinvaeltajalla on tosin tapana jatkaa matkaa - jalan tai bussilla - maailman äärelle, Finisterreen, Santiagosta noin 85 kilometriä länteen ja polttaa rantakalliolla vaellusvaatteensa ja sauva. Ennen löytöretkiä maailman uskottiin päättyvän juuri tälle niemenkärjelle ja antiikin roomalaiset antoivat paikalle nimen ”finis terrae”, ”maailmanloppu”.

Santiagon roomalaiskatolinen katedraali rakennettiin vuosina 1075-1211, mutta sen paikalla sanotaan olleen kirkollista toimintaa jo 800-luvun alusta.

Perinteen mukaan pyhiinvaeltajille pidetään näyttävä messu Santiagon katedraalissa päivittäin kello 12. Pitkään käynnissä olleen ja edelleen jatkuvan sisätilojen remontin vuoksi messu pidetään jommassa kummassa lähistöllä sijaitsevassa vanhassa kirkossa.

Katedraalissa voi halutessaan pistäytyä myös kunnostuksen aikana ja monet jonottavatkin pääsyä kryptaan nähdäkseen vilauksen hopeisesta arkusta pyhiinvaelluksensa päätteeksi.

Uskonnolliset syyt ovat edelleen yleisimpiä pyhiinvaellukselle lähtijöiden joukossa. Tavallisten reppuelämää viettävien rinkkaselkäisten vaeltajien määrä on kuitenkin pitkään ollut kasvamaan päin. Viime vuonna kirjattiin kaikkiaan päälle 327 000 vaeltajaa. Vilkkaimpana sesonkina keväästä syksyyn Santiagoon päivittäin saapuvien vaeltajien määrä nousee helposti pitkästi yli tuhannen.

Camino kokoaa yhteen ihmisiä joka puolilta maailmaa, USA:sta Englantiin, Ranskaan, Saksaan ja ylipäätään koko Eurooppaan, Kanadasta Kiinaan, Japaniin ja Uuteen Seelantiin. Kävely on ylivoimaisesti suosituin vaellustapa, seuraavana pyöräily. Murto-osa taittaa reitin ratsain.