Ihmiset 

Elämä Fäbodan karavaanialueella on herännyt uuteen kesään – Aila-myrsky on muisto vaan

Pietarsaari

Uusi kausi Fäbodan karavaanialueella on pyörähtänyt aurinkoisesti käyntiin jaSeppo Laineella on hymy herkässä.

Kivaa keliä tärkeämpää on kuitenkin se, että samalla paikalla, jossa syysmyrsky käsitteli vanhan luottopelin tuusan nuuskaksi, seisoo nyt uusi asuntovaunu. Vanha telttakin sopii siihen ihmeen hyvin kaveriksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Vaunuilu on elämäntapa ja vaunu toinen koti, ei siitä hevillä luovuta edes myrskyn silmässä, tuumii Laine kahdenkymmenenviiden vuoden kokemuksella.

Korvauksiinkin Aila-myrskyn jäljiltä on Laineen mielestä syytä olla kutakuinkin tyytyväinen.

– Saimme vakuutuksista suurin piirtein sen, mihin oli oikeuskin. Eikä sitä voi ihan jokaisesta pikkunippeliasiasta ruveta riitelemään.

Laine muistelee kuinka myrskyn seurausten selvittely käynnistyi puhelinsoitolla viime syyskuussa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Soitin kaupungille, että teidän mäntynne on meidän asuntovaunun ruokapöydällä, tulisitteko hakemaan pois. Noh, käytännössä sitten vakuutusyhtiö hoiti sekä rungon että vaunun pois. Oli sillä puulla mittaa ja painoa.

Useampi naapuri jakoi saman kohtalon; puita kaatui Fäbodan karavaanialueella runsaasti ja moni osui vaunun päälle. Puustoa on sittemmin karsittu ja leppoisa elämä meren rannalla on palaillut uomilleen.

Uusi kakkoskoti vuosimallia 2004 löytyi Alavudelta. Mitoiltaan parikymmentäsenttiä pidempi (5,60 m) ja leveämpi (2,50 m) asuntovaunu parkkeerattiin omalle vaunupaikalle reilu kuukausi sitten.

Fäbodassa taidetaankin pysytellä aika tiiviisti lähitulevaisuudessa. Ehkä lähdetään sukuloimaan Etelä-Suomeen jahka koronan selkä saadaan maassa taitettua.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Koronaepidemian vuoksi ei pysty tehdä suurempia suunnitelmia.

Vähän Laineella on ikävä Espanjaan ja Santa Polaan. Alicanten lähellä on viihdytty yhdessä puolison Armida Sandbergin kanssa talvesta toiseen.

Sinne reissattiin vanhalla vaunulla monet kerrat pois Suomen talvesta, kesäksi sitten takaisin.

Karavaanialueella elelyä Seppo Laine kuvaa, että asutaan vähän kuin kerrostalossa, mutta vaakatasossa.

– Sopii sosiaalisille ihmisille. Yksityisyyttäkin saa halutessaan eikä toisen tontille yleensä tungeta. Asukkailla on samat oikeudet ja velvollisuudet.

– Omasta vaunusta löytyy kaikki fasiliteetit, mitä tarvitsee. Kaappitilaa ei kuitenkaan tässä vaunumallissa ole mitenkään juhlavasti, Seppo Laine esittelee.

Hän juttelee, ettei uusi asuntovaunu ole oikein vielä ehtinyt tulla tutuksi.

– Kaikki vaikuttaa näin aluksi olevan vähän kuin väärässä paikassa. Edellinen vaunu oli meillä niin kauan ja teimme sillä monta matkaa etelään, että totuimme siihen vähän liikaakin. Siitä tuli kuin hyvä ystävä.

Pariskunta on karavaanannut vuodesta 1996 lukien.

Päivät kuluvat Fäbodassa kuin siivillä.

– Lähinnä ollaan vaan. Ja hoidetaan hobbyna pientä puutarhaa.

Ympärille onkin rakentunut istutuksia, kukkapenkkiä ja kivipihaa. Joukossa sinnittelee matkamuistoina pari tammea Euroopan reitiltä.

Kivipihan koosta ja kiveyksen tiheydestä päätellen paikan isäntä on ahkera uimari. Seppo Laine on näet aina pulikoimassa käydessä samalla putsannut rantaa pikkukivistä ja tuonut niitä vaunupaikalle.

– Saunaihmisiä en ole, mutta meillä on oma, rohkeiden ja ennakkoluulottomien, arvokkaiden vanhempien herrasmiesten ja daamien uimakerho, joka kokoontuu aktiivisesti, kuvaa Seppo Laine pilke silmässä.

Uimaveden lämpötilan suhteen kerhossa sovelletaan sellaista käytäntöä, että kullekin uimarille sopiva asteraja on omassa varpaassa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä