Vesalan vaikeat vuodet
Laulaja-lauluntekijä Paula Vesala on kärsinyt monien suomalaisten tapaan koulukiusaamisesta. Nyt häntä huolestuttaa somekiusaaminen, koska sitä ei pääse pakoon.
Teksti: Silja Annila / Kaskas Media
Yläasteella Paula Vesala kehitti itselleen suojakuoren. Hän valmistautui joka aamu kuulemaan kiusaajien huutelua.
“Kiusaamiskokemukseni liittyvät siihen, millaiseksi taiteilijaksi olen kasvanut. Suojamuurin rakentaminen oli ensin läsnä yläasteella ja myöhemmin artistin urallani. Julkisuus pelotti, kun netti oli äkkiä täynnä ilkeitä kommentteja”, Vesala kertoo.
Nimittely, päälle sylkeminen ja porukasta eristäminen kasvattivat kovapintaisen nuoren naisen, josta tuli yksi Suomen tunnetuimmista poptähdistä, ensin PMMP:ssä, sittemmin soolourallaan.
Vesala muistaa, miten yläasteen käytävillä vallitsi jatkuva väkivallan uhka. Pahimmat häirikköoppilaat saattoivat satuttaa yllättäen, eivätkä opettajat puuttuneet asiaan. Vesalan kohdalla opettajat jopa lietsoivat nuoren naisen ahdinkoa, Vesala kertoo.
“Puolustauduin usein provosoimalla huutelijoita. Oikeasti minun oli paha olla, ja yritin paeta musiikin maailmaan. Opettajat eivät osanneet nähdä oppilaiden pahaa oloa ja sen syitä. Eräs opettaja saattoi heittää minut käytävään ennen kuin aloitti opetuksen. Pahimmalta tuntui, kun toiset teeskentelivät, että sinua ei edes ole olemassa tai toivoivat sinulle pahaa.”
Kiusaamisen karut seuraukset tutuiksi
Vesalan kokemukset ovat monelle suomalaiselle tuttuja. Veikkauksen tuoreessa kyselyssä puolet vastaajista sanoi joutuneensa kiusatuksi. Menneinä vuosikymmeninä kiusaamiseen ei juuri puututtu.
“Onneksi nykyään kiusaamisesta puhutaan. Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin. Kiusatuksi tulemisen kokemus voi olla pohjattoman yksinäinen ja vaikuttaa koko loppuelämän”, Vesala sanoo.
Kiusatuksi joutuminen voi johtaa paniikkihäiriöihin, ahdistukseen ja muihin mielenterveysongelmiin. Siksi lapsia pitäisi Vesalan mielestä valistaa siitä, mitkä asiat voivat olla loukkaavia ja miksi.
“Haluaisin, että jokaisessa koulussa lapsi tietäisi, kenelle sanoa heti, kun asiat ovat huonosti. Olisi turvallinen ihminen, jolle puhua.”
Kiusaamisen kitkeminen mahdollisimman varhain kuuluu myös Suomen Sovittelufoorumin VERSO-ohjelman periaatteisiin. Verso antaa koululaisille mahdollisuuden selvittää ja sovitella erimielisyyksiään jo ennen kuin ne kärjistyvät kiusaamiseksi. Verson toimintaa rahoitetaan Veikkauksen pelien tuotoilla.
“Versossa ei määritellä kiusaamista ulkopuolelta. Osapuolet saavat itse kuvata, mitä on tapahtunut ja miltä se on tuntunut. Sovittelun päätteeksi nuoret tekevät sopimuksen, jonka pitävyyttä seurataan”, kertoo Verson ohjelmajohtaja Maija Gellin.
Tulokset ovat hyviä: yli 90 prosenttia sovitteluista päätyy pitävään sopimukseen. Siksi Gellin uskoo nuorten kykyyn ottaa vastuuta omasta yhteisöstään. Sovittelutoimintaa ohjaa aina koulun henkilökunnan jäsenistä koulutettu verso-ohjaajien tiimi. Ilman heitä järjestelmä ei toimisi.
“Joskus tulee tapauksia, jotka ovat niin ikäviä, ettei sovittelu auta. Kouluissa tarvitaan aikuisilta vahvaa otetta kiusaamisen kitkemiseen tapauskohtaisesti.”
Kauna ei kirvele
Paula Vesala muistelee kouluaikaansa armollisesti. Välillä häntä ihmetyttää, kun entiset kiusaajat tulevat hehkuttamaan tämän menestystä musiikkiuralla. Aivan kuin menneisyyden haukut olisivat olleet normaalia käytöstä.
“En kanna kaunaa kenellekään. Yläaste oli meille kaikille omaa selviytymistaistelua. Monella oli huonot kotiolot, joihin ei saanut tukea koulusta. Surullista on, että pahimmille kiusaajille on käynyt todella huonosti”, Vesala kertoo.
Myös Verson Gellin painottaa nuorten erilaisia taustoja, mutta on huolissaan osoittelevista määrittelyistä. Ketään ei tulisi lokeroida etukäteen mihinkään rooliin, vaikka se tuntuisi helpolta ratkaisulta.
“Jotkut nuoret eivät pääse irti hänelle annetusta roolista. Tämä koskee sekä kiusaajia että kiusaamisen uhreja. Kannatan varhaista keskustelua, jossa vastakkainasettelut voidaan purkaa kasvokkain ja löytää ratkaisu tilanteeseen,” sanoo väitöstyötä aiheesta viimeistelevä Gellin.
Tätä nykyä Vesala asuu Los Angelesissa ja tarkkailee koulumaailmaa yhdeksänvuotiaan pojan äitinä. Arjen seuraaminen herättää tunteita, varsinkin se, miten nykynuoret joutuvat kamppailemaan nettikiusaamisen kanssa.
“On ihan kamala ajatus, miten somessa kiusaamista ei pääse pakoon. Nettiyhteisöt voivat kuitenkin olla myös pelastus. Sieltä voi löytyä ihminen, joka ajattelee asioista samalla tavalla. Uskon, että jokaiselle on olemassa joku, joka ajattelee juuri hänen olevan maailman siistein tyyppi.”
Suomen Sovittelufoorumin VERSO-ohjelma, HelsinkiMissio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Walter ry ja useat muut järjestöt tekevät joka päivä työtä kiusaamisen vähentämiseksi Veikkauksen pelien tuotoilla. Näin luodaan yhdessä mahdollisuuksia parempaan huomiseen.
Kirjanmerkit löydät KP24-päävalikosta.