Paikallisuutiset
Yhdistetyn koulun luvataan toimivan sataprosenttisen hyvin
Jo kolmannes Pietarsaaren suomenkielisen peruskoulun oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Itälän ja Länsinummen yhdistyminen edistää heidänkin kotoutumistaan.
Edellisviikolla tullut valtuustopäätös tietää sitä, että Itälän ja Länsinummen koulut yhdistyvät jollakin aikavälillä, todennäköisimmin vuoden tai kahden kuluttua.
Koulua tullaan käymään vain Länkkärillä, joten molempien koulujen rehtoreilla on työsarkaa käytännön järjestelyissä. Länsinummen koulun rehtori Keijo Paananen sanoo olevansa valmis toteuttamaan muutoksen vuodessakin, sillä pitempään erillään olo tuottaa jo uusia hankaluuksia.
Länsinummen oppilasmäärä on laskussa, mikä pienentää koulun tuntikehystä. Tämä taas saattaa aiheuttaa opettajien vähentämistä.
– En haluaisi virkasuhteessa oleville opettajille tilannetta, että ensi keväänä heillä ei ole tiedossa opetuspaikkaa, jos pitkitämme yhdistymistä. Ja haluamme kollegiaalisen yhteistyön käyntiin mahdollisimman nopeasti, Paananen kertoo.
Itälän koulun rehtori Liisa Svart voisi sen sijaan odotella vuoden lisääkin katsoen oppilastilanteen kehittymistä.
– Vuosikin on pitkä aika. Maailmassa tapahtuu, ja se vaikuttaa ihmeellisen paljon myös Pietarsaaressa, Svart huomauttaa.
Itälä ja Länsinummi ovat molemmat suomenkielisiä alakouluja, mutta niiden arki eroaa toisistaan huomattavan paljon.
Tämän hetken tiedon mukaan Itälän koulussa aloittaa elokuussa 118 oppilasta, esiopetus mukaanluettuna.
– Heistä 72 on maahanmuuttajaperheistä. He tulevat paristakymmenestä eri maasta. Koulussa puhutaan kuuttatoista eri kieltä, Liisa Svart sanoo.
Maahanmuuttajaoppilaiden määrä ja osuus on ollut jatkuvassa kasvussa Itälässä. Suurin asiaan vaikuttava tekijä on se, että vuokra-asuminen painottuu vahvasti kaupungin itäpuolelle - lapset siis käyvät lähikouluaan Itälässä.
Länsinummella puolestaan on tulevana syksynä 153 koululaista ja eskarilasta. Heistä maahanmuuttajataustaisia on 25. Kantaväestön suomenkielisten oppilaiden määrä on laskussa molemmissa kouluissa.
Maahanmuuttajalapset aloittavat 900 tunnin valmistavassa opetuksessa, jossa pääpaino on suomen kielen opiskelussa. Senkään jälkeen heitä ei voida sijoittaa suoraan perusluokkiin.
– Heitä ei voi opettaa missään 20 oppilaan ryhmissä. Jokainen tarvitsee yksilöllistä apua ja ohjausta, Svart sanoo.
Itälän koulussa on tähän paremmin resursseja, sillä maahanmuuttajaoppilaat tuovat mukanaan enemmän valtionrahaa, tuntikehystä ja sitä myötä opettajia ja ohjaajia.
Tilanne ei silti ole ideaali. Itälässä jo lähes kaksi kolmasosaa oppilaista ei osaa aloittaessaan suomea. Suomenkielisten oppilaiden vähyys ei tarjoa riittävää tukea kielen oppimiseen.
– Itälän opettajat tekevät huipputyötä kotouttamisessa. Sitä kautta nämä lapset ovat saaneet pikkuhiljaa eväitä siihen, kuinka suomalainen yhteiskunta toimii. Parissa-kolmessa vuodessa huomataan, että heillä alkaa sujumaan. Mutta se on tosi pitkä tie.
Yhdistyessään Itälä ja Länsinummi muodostavat nykyluvuilla mitaten noin 280 oppilaan koulun. Noin 100 oppilasta eli kolmannes tulee maahanmuuttajaperheistä.
– On tärkeää, että kantaväestön oppilaita on koulussa yli puolet, jolloin maahanmuuttajat oppivat suomen kielen. Siinä mielessä tämä [yhdistäminen] on hyvä ratkaisu, Liisa Svart sanoo.
– Olen jo pitkään ollut sitä vastaan, että enemmistö maahanmuuttajalapsista on ohjattu Itälään. Siellä kyllä osataan, mutta oppilaat eivät opi suomea, kun heitä on liikaa yhdessä paikassa, Keijo Paananen jatkaa.
Länsinummella maahanmuuttajat ovat olleet selvänä vähemmistönä.
– He osaavat tänä päivänä lähes täydellistä suomea, kun kuulevat sitä joka päivä. Tämän ratkaisun kautta maahanmuuttajanuorille saadaan enemmän tasoitusta, Paananen jatkaa.
Milloin tahansa tämä tapahtuukin, kaikki saadaan toimimaan.
Koulujen yhdistymisen pedagogiset edut ovat rehtoreiden mielestä selvät. Tuntikehys riittää tarvittavaan määrään opettajia. Luokkatasoja on vähintään kaksi rinnakkain.
– Opettajat kaipaavat kaikkein eniten kollegiaalista pariopettamista. Aina löytyy työpari, mikä opettajan arjessa tuottaa työssä jaksamista aivan äärettömästi. Ei puurreta enää yksin, vaan työparin kanssa suunnitellaan ja kehitetään, Keijo Paananen kertoo.
Entäpä sitten Länsinummen tilat? Onko niitä tarpeeksi yhdistetyn koulun tarpeisiin?
Keijo Paananen sanoo, että hänen tullessaan noin 30 vuotta sitten Länkkärille opettajaksi, koulussa oli 270 oppilasta - mutta pienluokkia vain yksi.
Tänä päivänä tilaa täytyy olla useille jaetuille ryhmille, erityisryhmille, valmistavalle opetukselle ja niin edelleen. Alaluokkien aamu- ja iltapäivätoiminta sekä esikoululaisten päivähoito on otettava huomioon.
– Haluamme, että päättäjät muistavat myös tämän, Paananen painottaa.
Paananen katsoo, että tarpeen vaatiessa koulua voi hyvin laajentaakin, tontilla riittää tilaa. Alkuun hän tutkisi, mitkä Länsinummen koulun nykyisistä tiloista voi vielä muokata pienryhmille sopiviksi.
Rehtorit ovat kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että kunhan suunnittelulle saadaan tarpeeksi aikaa, niin hyvää on luvassa.
– Olemme Keijon kanssa varmoja, että milloin tahansa tämä tapahtuukin, kaikki saadaan toimimaan. Minulla on sataprosenttinen luottamus Länsinummen ja Itälän opettajiin tässä, Liisa Svart vakuuttaa.
Itälän ja Länsinummen koulujen yhdistymisestä ja sen aikataulusta päättää sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto.