Paikallisuutiset
Alzheimer-diagnoosi ilmestyi tyhjästä – muun sairauden takia Malmille mennyt potilas järkyttyi hoitaneen lääkärin kirjauksesta: ”Mitään sellaista ei ole koskaan epäiltykään”
Pietarsaarelaismies hakeutui tammikuun lopulla Malmin sairaalan päivystykseen. Hänelle oli aiemmin tehty toimenpide, jonka jälkiseurauksena oli tullut sitkeä tulehdus.
Hoito sujui asianmukaisesti, mutta vaati toistuvia sairaalakäyntejä seuraavien parin viikon aikana. Potilastiedot luvattiin toimittaa kirjeitse kotiin myöhemmin. Muutaman viikon kuluttua näin tapahtuikin.
Yllätys oli melkoinen, kun kaikkiaan kolmen eri lääkärin merkinnöissä kerrottiin potilaan sairastavan Alzheimerin tautia.
– Mitään sellaista ei ole koskaan epäilty eikä tutkittu, puhumattakaan diagnoosista, mies kertoo.
– Kyllä me vähän järkytyimmekin, hänen puolisonsa sanoo. He haluavat esiintyä jutussa nimettöminä.
Pariskunta otti yhteyttä Malmille ja selvitti asiaa. Virheellinen maininta Alzheimerin taudista poistettiin potilastiedoista, ja miehelle lähetettiin korjatut epikriisit myös kirjallisena.
– Asiaan suhtauduttiin kyllä vakavasti. Meille on kerrottu, että tällainen diagnoosi voi vaikuttaa potilaan hoitoon jatkossa. Jos potilas tulkitaan muistisairaaksi, uskotaanko hänen omaa kertomustaan? Tai vaikuttaako Alzheimer-merkintä muiden sairauksien lääkityksiin, pariskunta pohtii.
Sekaannus on tapahtunut päivystyksessä, jossa hoitava lääkäri on kirjannut anamneesiin eli esitietoihin Alzheimerin taudin. Esitiedot kerätään joko potilasta haastattelemalla tai edeltävistä sairauskertomuksista lukemalla. Viimemainituissa ei tällaista merkintää ole, joten virheen on täytynyt syntyä kyseisessä hoitotilanteessa.
Miespotilas muistaa, että päivystyksessä oli ”tavanomaista kiirettä ja potilaita tuli ja meni”. Usein kritisoitujen päivystyksen kielivaikeuksien hän ei kuitenkaan usko vaikuttaneen tapahtuneeseen.
– Kyllä siinä suomea puhuttiin. Mutta mitään mainintaa Alzheimerista ei keskustelussa ollut, hän vakuuttaa.
Itse hän pitää mahdollisena, että hoitava lääkäri on sekoittanut kahden eri potilaan tiedot tältä osin. Muutoin lääkärin merkinnät olivat oikein ja kohdistuivat potilaan tosiasiallisen sairauden hoitoon.
Alzheimer-maininta toistui kuitenkin sellaisenaan kahden muun lääkärin kirjoittamissa potilastiedoissa parin seuraavan viikon aikana. Potilaan itsensä mukaan kyseinen tauti ei tullut kertaakaan puheeksi hoitotilanteissa.
– Jonkinlaisesta huolimattomuudesta tässä kai on kyse, hän arvioi.
Pariskunta neuvoo ihmisiä tutkimaan hoitotietonsa tarkkaan ja toimimaan, mikäli niissä on virheitä tai epäselvyyksiä.
Johtava lääkäri, vt. sosiaali- ja terveysjohtajaPia-Maria Sjöström pitää tapahtunutta valitettavana. Hän ei voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
– On tietysti hyvin epämiellyttävää lukea tuollaista, ja voin hyvin ymmärtää, että potilas säikähtää. On selvää, että potilasasiakirjojen täytyy aina pitää paikkansa.
Hänen mukaansa olisi harvinaista, että tämäntyyppinen virhe diagnoosissa pääsisi vaikuttamaan potilaan hoitoon.
– Jos potilasasiakirjoissa lukee tietty diagnoosi, sen syy yleensä kyllä löytyy muista asiakirjoista. Jos epikriiseissä tai kannassa ei näy mitään, on kyllä helppoa ymmärtää, että on tullut joku erehdys ja sen voi sitten suoraan korjata.
Sjöströmin tiedossa ei ole, että Malmilla olisi koskaan tapahtunut hoitovirhettä vastaavanlaisen virhemerkinnän seurauksena.
– Teoriassa se on mahdollista. Siinä tapauksessa voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen. Meillä on myös potilasasiamies, johon voi aina ottaa yhteyttä ja hän voi ohjata eteenpäin.
Hän pitää tämänlaatuista virhettä hyvin epätavallisena – korkeintaan yksittäistapauksina vuosittain.
– Meillä on kuitenkin melkein 100 000 potilaskontaktia vuodessa, joten kyllä se on harvinaista. Ihmiset näitä tekstejä kirjoittavat, ja aina on olemassa se pieni riski, että jotain menee väärin.
Pia-Maria Sjöström ohjeistaa ihmisiä tutustumaan potilastietoihinsa ja ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai osastolle, jos hän havaitsee jonkin olevan väärin tai hän ei ymmärrä lukemaansa. Sosiaali- ja terveysviraston kotisivuilla on myös lomake, jonka voi täyttää halutessaan tietoihinsa oikaisua.
Maallikolle saattaa tuottaa myös vaikeuksia tulkita lääkäreiden käyttämää kieltä.
– Näin se tietysti on. Potilasasiakirjateksti on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille sen vuoksi, että se olisi mahdollisimman täsmällistä, Sjöström sanoo.