Paikallisuutiset

Kertomukset ja taide pääsevät ääneen vanhalla paloasemalla: tarinoita ja kolme taiteilijaa

Vanhalla palokunnantalolla nähdään ja kuullaan uniikki ohjelmakokonaisuus meneillään olevilla Jaakon Päivillä.

Kaupunkifestivaalin aikana Pietarsaarenseudun Oppaat tarjoilevat vielä keskiviikkona ja perjantaina tarinoita, joissa ääneen pääsevät pietarsaarelaiset paikat ja entisaikojen henkilöt.

Lisäväriä näyttämösalissa suureksi osaksi etukäteen nauhoitettuina kuultaviin tarinoihin ja kertomuksiin tuo kuvataiteilija Hans G. Hästbacka camera obscura -tekniikalla. Sillä heijastetaan ulkoa reaaliaikainen katunäkymä suoraan sisälle saliin pingotetulle valkokankaalle – ja vieläpä ylösalaisin.

Toisen kerroksen aulassa ja kahvilassa avautuva näyttely SSSSHH kokoaa yhteen Sture Sunabackan, Sven Svanbäckin ja Hans G. Hästbackan teoksia.

"Atmosfääri tulee olemaan jotain aivan ainutlaatuista". Hans G. Hästbacka Kuvataiteilija

Vahvana taustavaikuttajana uuden ohjelmakokonaisuuden toteutumiselle on Pietarsaaren kulttuuritoimisto, josta on myös osallistuttu käytännön toteutukseen.

Katukuvaa saadaan livenä sisälle saliin päästämällä valoa pienen raon lävitse ikkunasta. Ikkunapinta on muutoin peitetty ja koko salin täytyy olla täydellisen pimennettynä kuvauksen ajan.

– Käytän tavallista lukulasilinssiä. Optisen ilmiön seurauksena muodostuu katunäkymästä ylösalaisin oleva livekuva vastassa olevalle pinnalle, tässä tapauksessa suurelle kankaalle. Ohjelman ensimmäisellä puoliskolla kuvaa tulee Skatan, toisella Visasmäen puolelta – siirrymme siis auringon ja valon mukaan,Hans G. Hästbacka esittelee.

Joukossa on pari dramatisointia, jolloin valkokankaalle pitäisi välittyä myös kertoja katumiljööstä.

– Tai sitten kuuluu vain kertojan ääni. Huonolla säällä eletään kokonaan kertomusten varassa.

Hästbacka veikkaa, että oli sään kanssa miten oli, tarjoutuu katsojalle ihmeellinen kokemus sisätiloissa pimeässä näyttämösalissa, ylösalaisin olevaa ulkomaailmaa katsoen, kertomuksia kuunnellen rauhallisen musiikin soljuessa korviin.

– Atmosfääri tulee olemaan jotain aivan ainutlaatuista, jota suuri osa pietarsaarelaisista ei ole koskaan kokenut.

Musiikki, nauhoitus ja ääniefektit ovat Robin Käldströmin ja Simon Karlssonin käsialaa.

Pietarsaarenseudun Oppaista kaikkiaan seitsemän opasta on ollut mukana kokoamassa ja toteuttamassa kerronnallista kuvaa aikalaisista, paikoista ja tapahtumista.

– Kertomuksia on maustettu huumorilla, paljastaa kreivitär Ebba Brahena esiintyväUlla Nyström.

Ohjelman käynnistävässä Skata-osuudessa kuullaan ja nähdään dramatisoituna kertomus synnytyslääkärinä Pietarsaaressa toimineesta Elisabet Backmanista, joka mm. kohtaa hevoskyydillä maalaiskunnasta kaupunkiin asti synnyttämään tulleen naisen.

Lisäksi tunnelmoidaan menneissä Laivurinkadulla vuonna 1888 syntyneen Annan kanssa sekä kuljetaan Pietarsaaren tupakkatehtaan ja vanhan palokunnantalon muistoissa.

Tauon jälkeen alkava osuus kääntää katseet Visamäelle ja kreivitär Ebba Braheen, joka hoiti leskenä liikeasioita ja niiden puitteissa pistäytyi kuvitteellisesti Pietarsaaressa yhdessä lastenhoitajansa (Gun Snellmanin) kanssa.

– Jouduimme turvautumaan toteutuksessa hieman myös fiktioon. Kreivitärhän ei itse koskaan käynyt täällä, Nyström huomauttaa.

Ilta jatkuu kertomuksilla mm. fregatti Concordiasta ja Westmanin muorin tuvasta.

SSSSHH -näyttely vie puuveistosten, maalausten ja grafiikan sekä valokuvien äärelle. S niin kuin Sture, S niin kuin Sunabacka, S niin kuin Sven, S niin kuin Svanbäck, H niin kuin Hans, H niin kuin Hästbacka. Näyttely avautuu 19.7. ja on esillä 1.8. asti.

Heti porrastasanteella tulijaa tervehtii takaseinällä Sture Sunabackan valtavan kokoinen pyöreä puuveistos koivusta, kuin siinä iät ajat olleena.

– Teos on Aurinko, saameksi Beaivi ja se on pieni muistutus alkuperäiskansan olemassaolosta.

Aulassa on esillä Sunabackalta viisi muutakin veistosta, joista osa on entuudestaan tuttuja, mutta joita taiteilija kertoo muuttaneensa tähän miljööseen sopivaksi.

Joukossa, yhden oven taakse piilotettuna, löytyy Hans Hästbackan Black Kaffinobox XXI - valokuvainstallaatio. Se on koottu kuvista, joita kävijät ottivat interaktiivisessa neulanreikäkamera -tapahtumassa Svenska Gårdenilla viime vuonna.

– Katsojan pitää siis nähdä vähän vaivaa - löytää ovi ja vieläpä avata se - nähdäkseen ne, kuvataiteilija huomauttaa.

Sven Svanbäckin maalauksista ja grafiikasta kahvilan seinillä rakentuu ajallinen kaari. Takautuvaan näyttelyyn valikoitui pitkän uran varrelta lopulta 26 teosta eri tekniikoilla.

– Osa teoksista on kokonaan uusia katsojalle, vanhoja tekijälleen - kuten akvarelli Kannu ja omena vuodelta 1999.

Ei ole aivan sattumaa, että Svanbäck halusi näyttelytilaksi juuri kahvilan. Samassa paikassa hän nimittäin osallistui ensimmäiseen näyttelyyn 53 vuotta sitten.

– Olin aivan otettu kun pääsin ilokseni ja suureksi yllätyksekseni mukaan silloisen Pietarsaaren Taiteenystävien vuosinäyttelyyn 1968.

Taiteesta kasvoi hänelle koko maailma.