maanantai 1.3.2021 | 06:15
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Terapiapalvelut Bro & Ena täydentää julkisia palveluita – korona-aika on lisännyt esimerkiksi perhe- ja pariterapian tarvetta, apua pitäisi osata hakea ajoissa

To 21.1.2021 klo 12:02

Kristian Sundqvist

"Oikea tuki oikeaan aikaan". Noin määrittelevät kehityspsykologian maisteri Sofie Ena ja psykiatriseen hoitotyöhön suuntautunut sairaanhoitaja Mervi Bro yksityisvastaanottonsa johtavan ajatuksen.

Syksyllä 2019 aloittanut Terapiapalvelut Bro & Ena on toimii Campus Allegrolla samassa tilassa Pietarsaaren kaupungin psykologipalveluiden kanssa.

– Idea yrityksestä lähti liikkeelle, kun olimme samassa perheterapeuttisessa koulutuksessa vuonna 2017 ja tutustuimme paremmin, kertoo Bro.

– Siitä lähtien olemme tehneet tiivistä yhteistyötä. Huomasimme, että meillä ajattelemme samalla tavalla ja meillä on samankaltainen arvopohja ja tapa tehdä töitä.

Kummatkin työskentelivät tuolloin julkisella puolella ja tekevät osittain niin yhä. Yhteinen yritys syntyikin täydentämään niitä aukkoja, joita julkisen puolen tarjonnassa voi olla. Suurin osa potilaista tulee sosiaalihuollon kautta.

– Olemme huomanneet, mitä puutteita julkisen puolen palveluketjussa ehkä on. Pyrimme tarjoamaan palveluita, joita muuten ei olisi niin helposti saatavilla, Bro muotoilee.

– Vastaanottomme siis voi toimia hyvä täydennyksenä, täydentää Ena.

Millaisista täydentävistä palveluista on kyse?

– Perhe- ja pariterapiaa ja lisäksi vanhempien ohjausta erityisesti perheissä, joissa lapsella on neuropsykiatrisia haasteita, tiivistää Bro.

Neuropsykiatriset haasteet tai toiminnanhäiriöt ovat kattotermi, jonka alle mahtuu tukku diagnooseja.

– Tunnetuimpia ovat ADHD, ADD, autismi, Aspergerin oireyhtymä ja Touretten oireyhtymä, Ena listaa.

Koronan tuomat poikkeusolot ovat kiristäneet tilannetta monissa perheissä, mikä näkyy terapia- ja tukipalveluiden tarpeen sekä kysynnän kasvuna. Bro ja Ena muistuttavat, että apua olisi pystyttävä hakemaan jo ennen kuin olot perheessä ovat edenneet kriisiksi.

– Ensimmäinen askel on, että puhuu jonkun kanssa, esimerkiksi perheenjäsenen tai sukulaisen. Jos huomaa, että se ei riitä, niin seuraava askel on ottaa yhteyttä ammattilaiseen, sanoo Ena.

– Jos mietitään konkreettisella tasolla kehen olla yhteydessä, niin esimerkiksi jos on pieniä lapsia niin neuvola on helppo paikka, josta lähteä liikkeelle, kertoo Bro.

– Tai koulussa kuraattoreiden kautta, he pystyvät ohjaamaan helposti eteenpäin.

Ammattiapu voi olla oikeasti avuksi yllättävänkin nopeasti.

– Lyhyistäkin terapioista tai jopa yksittäisistä keskusteluista voi olla paljon hyötyä, jos ongelmat eivät ole ehtineet kasautua, sanoo Ena.

Avun hakemisen kynnystä on perinteisesti saattanut nostaa häpeä tai leimautumisen pelko. Näiltä osin on Suomessa Bron ja Enan mukaan menty lähihistoriassa positiiviseen suuntaan.

– Etenkin nuorilla ei terapiassa käymisessä enää yleensä nähdä häpeää, vaan asia koetaan aika normaalina, Bro näkee.

– Tuoreista tapahtumista voi Vastaamo-keissilläkin olla vaikutusta, sen yhteydessähän moni tunnettu henkilö oma-aloitteisesti kertoi olleensa terapiassa.

#