Paikallisuutiset

Korona kuumensi fillarikaupan äärimmilleen – Velo-Motolla on todistettu alan ja tuotteiden kehitystä: "Pyörät ovat muuttuneet aika paljon."

Koronakevään käännyttyä kesäksi ja rajoitusten lieventyessä aletaan Suomessa katsoa taakse ja pohtia, mitä kaikkea viime kuukausiin on mahtunut. Polkupyöräalalla ainakin on tapahtunut jotain hyvin konkreettista, pyörät ovat nimittäin menneet kaupaksi ennätystahtiin.

– Varaudumme kevätsesonkiin aina omasta mielestämme hyvin ja tänäkin vuonna otettiin liikkeeseen viitisentoista prosenttia enemmän pyöriä kuin vuotta aiemmin, sanoo yrittäjäSami Vaskivuo VM Sportilta eli Velo-Motolta.

Vaan kuinka kävikään.

– Mietittiin, että mitenkähän käy ja nyt ovat monet mallit jo menneet. Ei kuinkaan voinut tietää, että menisi tällä tavalla.

"Kun saadaan ihmiset pyöräilemään niin heidän hyvinvointinsa paranee ja tätä kautta sairauspoissaolotkin vähenevät." Sami Vaskivuo

Koronan lietsoma pyöräilyinto on valtakunnallinen ilmiö. Moniin kilpailijoihinsa nähden hyvin varustautunut Velo-Moto on itse asiassa ollut vahvoilla, kun suurissakin kaupungeissa on myyty ei-oota.

– Nyt kun tietyt mallit ovat olleet loppu, niin meillä on käynyt asiakkaita jopa Rovaniemeltä, Turusta ja Helsingistä. Ihmiset ovat valmiita ajamaan noin pitkiä matkoja pyöräostoksille, se on aika jännä juttu.

Fillarikaupan kuumeneminen olisi koronajournalismin hengessä helppo paketoida menneen kevään tuomaksi ilmiöksi, mutta kyse on myös pidemmästä trendistä. Polkupyöräily eri muodoissaan on nousussa.

– Pyörien myynti lähti nousuun jo syksyllä, eli pelkästään koronasta ei ole kyse, Vaskivuo vakuuttaa.

Mikä ihmisiä pyöräkaupoille tuo? Itse tuote on muuttunut hintoihin nähden houkuttelevammaksi ja monipuolisemmaksi.

– Pyörät ovat muuttuneet aika paljon ja nykypäivänä saat sanotaanko 500-1000 eurolla tosi hyvän fillarin.

Velo-Motolla ja alan liikkeissä ylipäätään myydään paljon maastopyöriä. Niissä jos missä on kehitystä tapahtunut kuluttajaystävälliseen suuntaan.

– Ennen vanhaan maastopyörien runko oli pitkä ja renkaat pienet, ajoasento oli aggressiivinen. Ei kukaan sellaisella halua ajaa, Vaskivuo paukauttaa.

Nykyään asiakkaalle lisäksi etsitään hänelle passeli runkokoko eli esimerkiksi 190-senttisen miehen ei tarvitse ostaa samankokoista pyörää kuin viisitoista senttiä lyhyempi lajitoverinsa. Kun sopivaa pyörää etsitään on alan ammattilaisista apua.

– Meidän vahvuutenamme on, että olemme käyneet kursseja ja vuosien varrella jotain muutenkin oppineet, sanoo Vaskivuo ja vihjaa, että hänen veljensä ja yrittäjäkumppaninsaJoni Rajala on hiljattain precision fit -nimisen kurssin.

– Se on enemmänkin maantiepyöräilijöiden tarpeisiin, kun pyritään etsimään paras ajoasento.

Alan sisäisiä ilmiöitä etsittäessä nousee vuonna 2020 yksi ylitse muiden. Tästä tuli ja tulee vuosi, jona sähköpyörä muuttuu kuriositeetista tavalliseksi näyksi Suomen teillä. Eikä vain teillä, koska sähkö sujuvoittaa matkaa myös maastossa.

Ajatus sähkön avittamasta maastolenkistä ja maastosähköpyörästä ylipäätään tuntuu aavistuksen syntiseltä. Vaskivuo vakuuttaa, että sähkö voi itse asiassa tehostaa suoritusta.

– Pääset tekemään pitempiä lenkkejä. Kunto ei lopu niin helposti kesken vaan pystyt jatkamaan.

PS:ssa kerrottiin huhtikuun lopulla, että sähköpyörät myyvät Mattsonilla ennätysvauhtia. Velo-Motolla mennään samanlaista tahtia.

– Jo huhtikuussa olimme myyneet enemmän sähköpyöriä kuin viime vuonna yhteensä, sanoo Sami Vaskivuo.

– Tuplasti enemmän myyty verrattuna viime vuoteen, vahvistaa Joni Rajala.

Sähköpyöräily on suuremmissa kaupungeissa jo lyönyt itsensä läpi työmatkailumuotona. Toimistolle kelpaa polkea toimistovaatteissa, kun ei ole pelkoa, että joutuisi uurastamaan itsensä hikeen vastatuulessa.

Pyöräily – sähköavusteisesti tai ei – ylipäätään näyttäytyy ilmastonmuutosaikakauden hyötyliikuntana. Asian toteaminen ei ole ainakaan pelkästään alan toimijoita peesaavaa mainospuhetta, sillä yhä useampi pietarsaarelainenkin työnantaja tukee ja kannustaa palkollisiaan tulemaan pyörällä töihin.

– On hienoa, että meillä on täällä yrityksiä, jotka tukevat työntekijöiden työmatkapyöräilyä. Kun saadaan ihmiset pyöräilemään, niin heidän hyvinvointinsa paranee ja tätä kautta sairauspoissaolotkin vähenevät. Se on tärkeä juttu, näkee Vaskivuo.

Autottomuus on useimmille perheille mahdoton ajatus paikallisliikennettä vailla olevassa pikkukaupungissa, mutta taloudessa käytettävien peltilehmien määrää voi pyöräilemällä rajoittaa.

– Kyllähän moni perhe on jättänyt toisen auton pois ja pärjää yhdellä autolla. Siinä säästää tosi paljon.

Mikäli tuntee ihollaan kesäisen pyöräilykärpäsen puraisun ja kaivaa vanhan mummofillarinsa esiin kellarin perukoilta on hyvä muistaa, että polkupyöräkin kaipaa huoltoa. Perustavimmista asioista eli ilman pumppaamisesta renkaisiin ja ketjujen öljyämisestä selviää tumpelokin.

Ketjujen osalta Sami Vaskivuo tosin muistuttaa eräästä perusasiasta.

– Kannattaa käyttää pyöräketjuihin tarvittavaa öljyä, ei mitään ruokaöljyä!