Kulttuuri

Vesivahingon jälkiä korjataan Ristikarilla pitkään

Välipohjia joudutaan todennäköisesti avaamaan ja poistamaan välipohjien täytettä hartiavoimin lapiolla.

Pietarsaari

Ristikarin koulun kiinteistössä taistellaan putkirikon seurauksia vastaan tässä vaiheessa pumpun ja puhaltimen voimin. Uutta vettä entuudestaan lainehtiville lattioille tiputtelee vielä rakenteista jatkuvalla syötöllä.

– Välipohjia joudutaan todennäköisesti avaamaan ja poistamaan täytettä lapiolla hartiavoimin. Täytteenä on savea, hiekkaa, olkea, uudemmalla eli 1950-luvulla valmistuneella puolella kutteripurua, kuvaa tekninen johtajaRune Hagström.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Putkirikko tapahtui ullakolla, rakennuksen vanhan ja uuden osan liitoskohdassa kun täyttövesiputki jäätyi ja rupesi vuotamaan.

Koska rakenteiden sisällä on vielä valtavasti vettä, ei kiinteistöön päästetä turvallisuussyistä ulkopuolisia. Kiinteistössä on jännitteellisiä johtoja.

Vahingon laajuudesta ei vielä ole saatu täyttä kuvaa, mutta selvää on, luvassa on kallis paukku.

– Vakuutusyhtiön edustaja ei vielä ole perehtynyt asiaan.

Paikalla on työntekijöitä pumppaus- ja kuivaustehtävissä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Koska rakenteiden sisällä on vielä valtavasti vettä, ei kiinteistöön päästetä turvallisuussyistä ulkopuolisia. Kiinteistössä on jännitteellisiä johtoja, jotka voivat aiheuttaa tapaturmariskin, mikäli otetaan väärästä paikasta kiinni, Hagström huomauttaa.

Rakennus on seissyt tyhjillään lähes viisi vuotta, mutta peruslämpö on pidetty päällä.

– Lämpö on ollut päällä siksi, etteivät putket pääsisi jäätymään, vaikka juuri niin on nyt päässyt käymään, sanoo Hagström.

Vesi on puolestaan ollut varmuuden vuoksi päällä, koska rakennuksen tulevaisuudesta ole ollut tietoa. Vettä on käytetty vesiluukkujen täyttämiseen, mikä estää viemärikaasujen leviämisen kiinteistöön.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kiinteistöstä olisi Rune Hagströmin mielestä järkevää luopua, jos sille ei kerran ole käyttöä.

– Nyt keskitymme kuitenkin kuivaukseen ja saneeraukseen. Ei tätä voi jättää hoitamatta, Hagström sanoo.

MuseonjohtajaCarola Sundqvist näkisi Ristikarin mieluiten käytössä kuin seisomassa tyhjillään.

– Periaatteessa Ristikarin kiinteistön voitaisiin laittaa myytävien kiinteistöjen listalle. Ympärillä on myös iso tontti. Kiinteistö on suojeltu asemakaavalla ulkopuolelta, mutta sisätiloissahan voi tehdä muutoksia. Huoneita avattiinkin kun Kielikylpykoulu muutti sinne, mutta samalla puhuttiin, että huonejako on kaunis - kuten juhlasalikin, Sundqvist muistelee.

– Kiinteistön jatkosta täytyy keskustella, mutta ensitöiksi on korjattava vesivahingon seuraukset ja siirrettävä vanhat kalusteet suojaan. Suojeltua rakennusta ei voida jättää rappiolle.

Putkirikko havaittiin viime torstaina. Perjantaiaamuun mennessä vettä oli valunut kaikkien kerrosten lattioille ja käytäville. Vesi kasteli myös suuren osan rakennuksen pohjoisenpuolisesta tiiliseinästä, mihin on muodostunut valtaisia jääkertymiä.

Ristikarin kiinteistö toimi koulukiinteistönä vuoteen 2014 saakka. Sen jälkeen koulu on ollut tyhjillään. Viimeksi kiinteistössä toimi kielikylpykoulu. Evakkoon piti lähteä sisäilmaongelmien takia. Vielä vuonna 2016 kaavailtiin Ristikarin koulun peruskorjausta ja laajennusta Kielikylpykouluksi. Kustannukset arvioitiin 12 miljoonaksi euroksi. Summa oli olennaisesti korkeampi, kuin mitä hankkeen vireilläoloaikana oli esitetty. Alkuvaiheissaan projektin poliittinen hinta-arvio liikkui 3–5 miljoonan euron välillä. Hanke sisältyi kaupungin vuoden 2017 budjettiehdotukseen, jonka mukaan rakennustyöt olisivat alkaneet 2017. Ristikarista olisi tehty Kielikylpykoulu, johon olisi sisältynyt myös 72-paikkainen kielikylpypäiväkoti.

Rakennuksessa on ullakon lisäksi neljä varsinaista kerrosta. Ristikarin koulua alettiin rakentaa suomalaiseksi kansakouluksi vuonna 1926.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä