maanantai 9.12.2019 | 02:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Liite

2,11-metrinen mies solahti säiliöön

Esko Heinonen käy painelaitetarkastajana syynäämässä monenlaisia astioita ja säiliöitä niin maatiloilla kuin raskaassa teollisuudessa. Välillä hän käy käynnistämässä sellutehtaan vaikkapa Kiinassa.

Pirkko Högkulla Pietarsaaren Sanomat
Pe 25.1.2019 klo 08:29

Pietarsaari

Esko Heinonen könyää säiliön sisälle kapoiselta näyttävästä aukosta. Sinne paineilmasäiliön uumeniin 2,11-metrinen mies kuitenkin solahtaa, nappaa vyöltä taskarin ja liikuttelee valokeilaa pitkin poikin pintoja. Metallifirmassa on menossa kaksi kuutioita vetävän säiliön sisäpuolinen tarkastus, jonka tuloksen painelaitetarkastaja Heinonen kuittaa kuten yleensä syynin tässä vaiheessa: priimaa valmistusjälkeä.

Varsinainen painekoe käy tarkastajan osalta hetkessä.

– Käyn paikan päällä painemittarin kanssa lähinnä todentamassa tilanteen kun tehtaan väki on jo hoitanut säiliön täyttämisen vedellä ja paineen pumppaamisen säiliön sisälle. Mittari värähtää koeponnistuksissakin erittäin harvoin, sillä säiliöt röntgataan ja tutkitaan saumoistaan viimeisen päälle ennen testejä, joten yleensä paine ei lähde tippumaan, Esko Heinonen kertoo.

Aamulla Uudessakaarlepyyssä, päivällä Pedersöressä illaksi takaisin Pietarsaareen. Painelaitetarkastajan työ Kiwa Inspectalla pitää Esko Heinosen myös tien päällä noin 40 000 kilometrin vuosivauhtia - silloin kun hän ei ole lainassa starttaamassa vaikkapa sellutehdasta missä milloinkin. Voi se työpäivä kotikulmilla mennä niinkin, että siellä täällä on kuudesta seitsemään asiakaskäyntiä päivässä ja sitten ollaan taas päiväkausia yhdessä ja samassa paikassa, Heinonen kuvailee.

Työmaa ulottuu noin kuudenkymmenen kilometrin säteelle, maatiloista raskaaseen teollisuuteen. Pelkästään Kokkola-Pietarsaari akselilta löytyy paljon valmistavaa teollisuutta ja niin ollen myös tuotantoa, jossa käytetään painelaitteita kattiloista paineastioihin ja säiliöihin. Maatiloilla on säännöllistä tarkastusta vaativia nestekaasu- ja paineilmasäiliöitä, teollisuuden puolelta lähimmät esimerkit ovat soodakattiloita ja voimalaitoskattiloita. Toimeksiantoihin kuuluvat myös ns. paineettomat kattilat, mikäli ne sisältävät Tukesin vaarallisiksi luokittelemia kemikaaleja. Lisäksi käydään syynäämässä rekisteröimättömiä painelaitteita ja tekemässä niistä kuntoarviointi, vaikkei lainsäädäntö sitä niiltä vaatisikaan.

Vastuulle kuuluvat myös hitsaajien pätevöinnit.

– Loppuaika istutaan toimistolla naputtelemassa raportteja tietokoneelle. Useimmathan painelaitteiden tarkastukset perustuvat lainsäädäntöön ja niistä tehdään asiaan kuuluva virallinen pöytäkirja.

Haukansilmistään Heinosella on ekstrahyötyä tehtävässä, joka vaatii hyvää näköä. Tärkeimpiin työkaluihin kuuluvat myös taskulamppu ja tarkastuspeili. Peili paikkaa tilanteita, joihin omat silmät eivät yllä ja mihin itse ei mahdu.

Kattiloihin ja säiliöihin tulee olosuhteista riippuen eriasteista kulumaa.

– Jos kulumaa epäillään, pyydetään paikalle toinen porukka, joka tarttuu käytännön toimiin.

Tarkastuksia tehdään laitteiston elinkaaren jokaisessa vaiheessa: suunnittelusta valmistukseen, asennuksesta, käyttöön, kunnossapitoon ja modernisointiin. Arvioinneissa saatavaa tietoa käytetään painelaitteiden turvallisuuden varmistamiseen ja painelaitteiden eliniän pidentämiseen. Kun kunnossapitoa voidaan varhaisessa vaiheessa varoittaa tulevista ongelmista, säästyy firma paitsi kustannuksilta ja äkillisiltä käyttöhäiriöiltä myös siltä tärkeimmältä: henkilövahingoilta voidaan välttyä.

Komennusmiehenkin töihin Esko Heinosella on vahvaa tuntumaa, tai hän ajattelee työkeikkoja ulkomaille ja kotimaahan pikemminkin pitkinä asiakaskäynteinä. Helmi-maaliskuun vaihteessa on taas lähtö edessä: tuolloin odottaa starttia vaille valmis sellutehdas Kiinassa Shandongissa suomalaisinsinöörin työpanosta.

– Me suomalaiset käymme vain vääntämässä avainta, naurahtaa Heinonen.

Kyse onkin tällä kertaa lyhyestä, vain parin viikon työkeikasta, minkä vuoksi Heinonen päätti tarttua tarjoukseen, vaikka elääkin keskellä ruuhkavuosia. Perheellistä houkuttelee toki myös lisäliksa.

– Tulotaso nousee komennuksilla verrattain hyvin, Heinonen muotoilee.

Takavuosina vierähti Pohjois-Ruotsin Jällivaaran Malmivaarassa rautamalmikaivoksella hitsaus- ja asennusmiesten työnjohtajan tehtävissä kahdeksan kuukautta, sieltä tie vei Kiinaan Andritzin toimittamalle tehtaalle. Heinonen kuului käyntiinajoinsinöörinä kymmenen hengen porukkaan, joka oli paikalla vastaamassa sikäläisen sellutehtaan käyntiin polkaisemisesta.

Repputyöläisen arjesta on Heinosen mukaan eksoottisuus ja loisto aika kaukana; kun ei paineta äijäporukalla pitkää päivää vuorossa, niin nukutaan.

– Homman pitää rullata 24/7. Aika on kirjaimellisesti rahaa eikä maisemien katseluihin hirveästi ole aikaa. Kiinassa, tuossa savusumujen maassa, ei tosin teollistuneilla paikoilla aina näkisikään eteensä kymmentä metriä enempää, Heinonen huomauttaa.

Maailman ensimmäisen, uuden sukupolven biotuotetehtaan syntyä Äänekoskella Heinonen oli todistamassa 2017 käyntiinajoinsinöörinä. Päälle parin kuukauden kestäneelle komennukselle viime vuoden lopulla Tšekin Štětiin sellutehtaalle seurasi jo perhe, vaimo ja kaksi pientä lasta.

– Sellutehtaiden starttaaminen taitaa olla geeneissä, sillä ukki oli Uudessa-Seelannissa samoissa tehtävissä 1950-luvulla.

Musiikki vai muu ala, pähkäili Heinonen lukiovuosina. Musiikin alalle on liikaa tunkua, joutui kitaristi ja laulaja toteamaan, ja valitsi varmemmat koneinsinöörin opinnot.

– Ja vielä kun aloin saada aikuisten "oikeista" töistä tasaisempaa liikevaihtoa, olin päätökseen oikein tyytyväinen, naurahtaa Heinonen.

Soittamalla ja laulamalla Heinonen rahoitti opiskelunsakin. Eri musiikkiestradeilla hän laskee esiintyneensä vuosina 2004-2014 tarkalleen 528 kertaa, mikä tekee yhden keikan kerran viikossa kymmenen vuoden ajan. Musisointi maistuu edelleen, tällä hetkellä Jeksus -kokoonpanossa. Mistähän sekin nimi on tullut, ihmettelee kitaristi itsekin.

Painelaitetarkastajan, isän ja soittajan ajasta kilpailevat myös vanhat autot. Vuokratallissa seisoo kaksi notkeassa viidenkympin iässä olevaa veteraania. Oman kuplavolkkarin, vuosimallia 1966, Heinonen kertoo ostaneensa kauan ennen ajokortti-ikää ja kunnostaneensa sen takaisin tielle. Vuoden 1968 jenkkikaunotar Chrysler vaatii sen sijaan vielä "pientä" laittoa. Se ei haittaa miestä, joka nauraa ruuvanneensa autoja räkänokasta asti.

Ja kun pääsee karkaamaan kalaan kerran kesässä, on elämä kerrassaan täydellistä.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Mittari värähtää koeponnistuksissakin erittäin harvoin, sillä säiliöt röntgataan ja tutkitaan saumoistaan viimeisen päälle ennen testejä.

Esko Heinonen, 28

Painelaitetarkastajana Kiwa Inspectalla, joka on erikoistunut suurten huoltoseisokkien painelaitteiden tarkastusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työsarkaan kuuluvat laaja-alaisesti erilaiset painelaitteet, pienistä autoklaaveista ja säiliöistä alkaen suuriin voimalaitoskattiloihin.

Koneinsinööri vuosimallia 2015 Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, autotekniikka syventävinä opintoina.

Vuoromestarina UPM:llä. Useita komennustehtäviä, Pohjois-Ruotsin Jällivaaran Malmivaarassa rautamalmikaivoksella hitsaus- ja asennusmiesten työnjohtajana kahdeksan kuukautta vuosina 2014-2015, käyntiinajoinsinöörinä Kiinassa Andritzin toimittamalla tehtaalla loppuvuodesta 2015, Äänekosken uudella biotuotetehtaalla puolisen vuotta 2017 ja sellutehtaalla Tšekin Štětissä loppuvuodesta 2018, lähdössä Kiinaan Shandongiin.

Harrastukset: musiikki, vanhat autot (tallissa kupla ja Chrysler 1960-luvulta), kalastus.

Perhe: vaimo ja kaksi lasta, 2,5-v, ja 9 kk.

Asuinmuoto: omakotitalo Pohjois-Itälässä.

#