Paikallisuutiset

Valkoiset jättiläiset muuttavat länsirannikonkin maisemaa – Merituulivoimalan lavat, välke ja kaapelointi esillä Tankarin karikokouksessa

Muun muassa maisemavaikutuksia arvioidaan merituulivoimahankkeissa, joita on vireillä runsaasti länsirannikolla Oulun ja Vaasan välisellä alueella.

Porin merituulipuiston tuulivoimaloita toukokuussa 2023. Kuva: Ismo Pekkarinen

Mihin asti myllyt näkyvät – ja kuinka paljon niistä näkyy rantaan? Aiheutuuko meluhaittaa? Miten on välkkeen laita?

Sunnuntaina Kokkolassa Tankarin karikokouksessa kuultiin tuulivoimayleisötilaisuuksille perin tyypillisiä kysymyksiä. Karikokouksessa nimittäin puhuttiin merituulivoiman maisemavaikutuksista. Niistä alustuksen piti OX2:n projektipäällikkö Tami Nordström.

OX2 on yksi kolmesta merituulivoimaa Kokkolan ja Pietarsaaren liepeille kaavailevasta toimijasta. Ruotsalaisyhtiö OX2:n hanke tottelee nimeä Laine. Se sijaitsisi Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn edustalla yli 400 neliökilometrin kaistaleella joidenkin kymmenien kilometrien päässä mantereesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sivumainintana todettakoon, että Laine ei ole OX2:n ainoa länsirannikolle sijoittuva merituulivoimahanke. Halla-hanke paikantuu Oulun ja Raahen edustalle, Tyrsky puhaltaisi Vaasan korkeudella. Länsirannikon merituulivoimahankkeita käsitellään tarkemmin jutun loppupuoliskolla.

Takaisin karikokouksen osateemaan ja Laine-hankkeeseen. Siinä on meneillään ympäristövaikutuksien arviointi. Arviointiohjelma on jo julkaistu, varsinainen arviointiselostus on määrä julkaista tämän vuoden puolella.

– Kaikki arviointioletukset tehdään worst case -periaatteella. Arvioinnit siis tehdään sillä perusteella, mikä (hanke)vaihtoehto tuottaa laajimman vaikutuksen ympäristöön, Nordström taustoittaa.

Yksi esimerkki on meren biodiversiteetti. Merituulivoiman vaikutus lajien kirjoon pyritään minimoimaan – samat sanat pätevät maisemavaikutuksiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Café Tankarin terassin pöydissä kiersi havainnekuvia hahmotellusta merituulivoimapuistosta, joka sijaitsee Tankarista lounaaseen. Kuvassa kohde eli merituulivoimapuisto on 24 kilometrin etäisyydellä Luodon eteläosista, Tankarille etäisyyttä on 38 kilometriä.

– Saaren itärannalta hankealueen pohjoiskärki voi näkyä. Koska saaristo on vähän edessä, (Tankarin) saaren kohdalle ei välttämättä tule niin merkittäviä maisemahaittoja.

Nordström toki lisää, että meri on pitkän kantaman maisema; näkyvyys merellä on pitkä. Suurimmillaan jopa 370 metrin korkuiset merituulivoimalat lapoineen siis ymmärrettävästi erottuvat. Tähän mennessä merituulivoimalat ovat olleet 200–300 metrin kokoluokkaa.

– Myös välkevaikutusta selvitellään. Kun auringonsäteet heijastuvat merituulivoimapuiston takaa ja lavat pyörivät, se aiheuttaa välkettä. Auringon laskiessa horisonttiin välke voi näkyä pitkällekin. Tietokonemallinnukset tehdään siitä, mille etäisyydelle välke näkyy, Nordström valottaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun puhutaan tuulivoiman maisemavaikutuksista, katseet suuntautuvat siihen ilmeisimpään eli voimalan pyöriviin lapoihin. Karitoimikunnassa ajatukset ja katseet oli kohdistettu myös alemmaksi ruohonjuuritasolle. Karitoimikunnan jäsen Jouni Mustonen kysyi sähkönsiirtoon liittyvistä maisemavaikutuksista.

– Jollakin sähkö pitää siirtää maihin – varmaan merikaapeleilla. Jossain vaiheessa kaapelit tulevat rantaan. Sillä on suuri vaikutus rantavyöhykkeeseen. Viedäänkö kaapelit (rantaan) vähemmän asutuilta alueilta?

– Sähkö todellakin viedään merikaapeleita pitkin merituulivoimapuistosta. On tarkasteltu kolmea rantautumispaikkaa: yhtä Uudessakaarlepyyssä, kahta Pietarsaaressa. Alholman seutu on tietyllä tapaa vaikeaa: siellä on teollisuusalue ja mökkejä lähellä, Nordström vastasi ja jatkoi:

– Löytyy erilaisia ratkaisuja, miten sähkö voidaan tuoda sinne (rantaan). Kaapeli tuodaan mereltä, se jatkuu maakaapelina muutaman kilometrin maan alla. Maakaapeli voidaan viedä esimerkiksi viistoporauksen turvin. Siinä pora kaivaa pienen tunnelin suoraan merialueelle. Miten se sitten soveltuu meille maalajien kannalta? Sitä ei ole selvitetty. Tavoitteena on saada kaapelit rantaan mahdollisimman vähillä maisemavaikutuksilla, Nordström vakuutti.

Vielä eräs maisemallinen tekijä on mainitsematta. Kyseessä ovat voimaloihin kiinnitettävät välkkyvät valot, joiden kiinnittämistä Traficom vaatii lähinnä lentoliikenneturvallisuuden takia.

Kokouksessa aprikoitiin, onko jokaisen tornin oltava valaistu koko ajan vai voisiko esimerkiksi joka toinen tuulivoimala olla valaisematta. Tyhjentävää vastausta tähän ei tuoreeltaan saatu.

Länsirannikon merituulivoimabuumi on kuin kultaryntäys

Monet merituulivoimaa kaavailevat energiayhtiöt ovat osoittaneet kiinnostuksensa Suomen länsirannikkoa kohtaan. Satojen kilometrien kaistaletta voi nimittää hankkeiden ja toimijoiden hajanaiseksi pelikentäksi.

Kokkolan ja Pietarsaaren edustalla olevalle talousvyöhykkeelle eli aluevesirajan ulkopuolelle pyrkii kolme energiayhtiötä: OX2, Skyborn Renewables ja Ilmatar Offshore.

Näistä kolmesta erillisestä hankkeesta jokainen on saanut tutkimusluvan. Ympäristövaikutuksia arvioidaan vielä, sitä myötä rakennuslupaakaan ei ole.

OX2:n hanke kantaa nimeä Laine. Se sijoittuu noin 30 kilometrin päähän mantereesta ja 32 kilometrin päähän Pietarsaaresta. Merituulivoimapuisto olisi noin 150 tuulivoimalan suuruinen. Kaksi muuta hanketta (Skyborn, Ilmatar) ovat samaa kokoluokkaa ja sijoittuvat käytännössä samalle alueelle.

OX2:lla on kehitysvaiheessa olevia hankkeita myös Oulun ja Raahen edustalla olevalla talousvyöhykkeellä (Halla) sekä Vaasan edustalla olevalla talousvyöhykkeellä (Tyrsky).

Tähän mennessä on käsitelty ainoastaan aluevesirajan ulkopuolista aluetta. Viritteillä on hankkeita myös aluevesi- eli yleisvesirajan sisäpuolelle.

Metsähallitus jätti maaliskuussa kaavoitusaloitteet Pohjanlahden rannikolla kuudelle kunnalle, joiden vesille on määritelty viisi mahdollista merituulivoima-aluetta. Kunnat ovat etelästä lähtien Kristiinankaupunki, Närpiö, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Hailuoto.

Mikäli kunta hyväksyy kaavoitusaloitteen, Metsähallitus käynnistää hankkeiden kilpailutukset eli huutokauppamenettelyn, jossa vesialueelle haetaan tuulivoiman rakentajaa.

Yleisvesien eli aluevesien mahdollisia tuulivoima-alueita. Kuva: Esri Finland / Metsähallitus

Mikäli kaavoitusaloite hyväksytään, selvitysten tekoa jatketaan ja käynnistetään ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA). Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, merituulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueen sisällä ja merituulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Alustavan aikataulurungon mukaan YVA-prosessi valmistuisi 2027 ja kaavoitusprosessi 2028.

Yleisvesien mahdollisista tuulivoima-alueista yksi on noin 150 neliökilometrin suuruinen, sitä on kaavailtu Luodon, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueelle. Toisen koko on noin 200 neliökilometriä, ja se sijoittuisi Uudenkaarlepyyn, Vöyrin ja Mustasaaren kuntiin.

Mainituista kuudesta kunnasta esimerkiksi voisi ottaa Pyhäjoen. Sen kunnanhallitus paneutui kaavoitusaloitteeseen 17.4. Kunnanhallitus päätti tuolloin käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavan laatii kaavakonsultti.

Osayleiskaavoitusprosessin rinnalla tehdään lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Metsähallitus vastaa kaikista osayleiskaavan laatimiseen liittyvistä kustannuksista. Päätöksestä ilmenee, että jos osayleiskaavaa ei hyväksytä, kunta ei ole velvollinen korvaamaan kaavoituksesta aiheutuneita kustannuksia tai muita hankkeesta syntyneitä kuluja Metsähallitukselle.

Hankkeita siis on vireillä aluevesirajan molemmin puolin. Maisemoinnin näkökulmasta metrillä sinne tai tänne ei ole suurta merkitystä, taloudellisesta näkökulmasta sen sijaan on.

Kun merituulivoimapuisto rakennetaan aluevesille, voimalasta kunta saa kiinteistöverotuloja. Talousvyöhykkeeltä eli aluevesirajan ulkopuolelta kiinteistöveroja ei kunnille heru.

Lisää aiheesta

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä