Paikallisuutiset
Vakaa hoitosuhde peittoaa chatit ja takaisinsoittopalvelut
Yleislääketieteen professori Päivi Korhonen tekee perusduunia Pietarsaaressa. Hänellä olisi yksinkertainen korjaussarja soten ongelmiin.
Ihminen soittaa terveyskeskukseen. Automaattivastaus ilmoittaa, että soitamme takaisin. Pietarsaaressa keikkatöissä käyvän yleislääketieteen professorin Päivi Korhosen korvia tämä ei hivele.
– Onhan potilaankin aika tärkeää. Ikäihmiset eivät uskalla lähteä kotoaan mihinkään, kun jäävät odottamaan sitä soittoa. Nuoremmat menevät töihin ja kauppaan, ja soitto tulee sitten sopimattomaan aikaan. Tai ei tule ollenkaan, Korhonen toteaa.
Tapausesimerkki on osa laajempaa kokonaisuutta, jota hän on ns. vanhan liiton lääkärinä pohtinut pitkään. Työnsä päättävä maan hallitus ajoi hoidon saatavuuden ykkösasiaksi.
– Lakiin tuli, että ammattilaisen arvio hoidontarpeesta pitää saada tietyssä ajassa. Se on johtanut siihen, että on ollut pakko kehittää näitä takaisinsoittopalveluita. Olisin toivonut, että laki lähtee hoidon laadusta liikkeelle, Päivi Korhonen sanoo.
Palaamme tähän edempänä. Korhosen vakityö on yleislääketieteen professuuri Turun yliopistossa, eli hän kouluttaa Suomeen uusia lääkäreitä.
Mutta marraskuusta saakka hän on työskennellyt Pietarsaaren Malmilla diabetesvastaanotolla, hoitaen lähinnä alueen suomenkielisiä potilaita. Töitä hän tekee kahtena päivänä kerrallaan, keskimäärin päivän viikkoa kohti.
– Puhun täydellistä suomea mutta murtaen, joten kai se kelpaa tänne, Porin seudulta Harjavallasta kotoisin oleva Korhonen naurahtaa.
Hyvinvointialueen kehityspäällikkö Pia Nyman on Korhosen tuttu tutkimusaiheiden kautta. Nyman oli kertonut, että Pietarsaaressa on pulaa suomenkielisistä lääkäreistä.
– Se osui hyvään saumaan viime syksynä. Olen ollut yliopistotöissä vuodesta 2015, mutta ylläpitänyt lääkärintaitojani kerran viikossa Harjavallassa. Se loppui kolme vuotta sitten. Olen kaivannut tavallista potilastyötä, ja tartuin Pian vinkkiin.
Pohjanmaalle ja Pietarsaareen häntä veti myös alueen hyvä maine diabeteshoidon edelläkävijänä. Lääkäri Bo Isomaan aikanaan vetämä, laajalti arvostettu Botnia-projekti on Korhoselle hyvin tuttu.
– Minulla on ollut valtavan hyvä mielikuva Pohjanmaan diabetesasioista. Sekin ajoi sit katsomaan, et kuinka hienoo tääl vallan on, Päivi Korhonen antaa näytteen satakuntalaisaksentista.
Ja hienoa se on hänen näkökulmastaan ollutkin. Erityisesti diabeteshoitajien korkea ammattitaito ja vahva osaaminen on tehnyt häneen vaikutuksen.
– Professorina olen vastuussa yhteistoiminta-alueen [Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi] erikoislääkärikoulutuksesta. Tämä tarjosi samalla hyvän mahdollisuuden tulla katsomaan, millaista täällä on.
Etähoito ei ole Päivi Korhosen mukaan uusi juttu sinänsä. Asiakkaalle on soiteltu labratuloksista ja kyselty kuulumisia maailman sivu. Nyt vain etätyöskentelyn painotus on menossa vinksalleen, hän sanoo.
– Uutta on se, että ensikontaktitkin koetetaan hoitaa etänä. Siinä on se riski, että potilaan tutkiminen jää vääjäämättä pois ja osa diagnostiikasta häviää.
Maallikosta kuulostaa perin oudolta, että potilasta ei tutkittaisi.
– Niin kuulostaa vanhasta lääkäristäkin. Näin toteutettuna etätyöhön pitäisi valjastaa kokenein kaarti, joka tunnistaa vaaran paikat.
– Mielestäni on riskaabelia, että nuoret lääkärit joutuvat hoitamaan tuntemattomia potilaita etänä. Ja olen huolissani siitä, että nuoret lääkärit eivät opi hyviksi lääkäreiksi, koska he tapaavat liian vähän potilaita.
Jos potilaalta kysytään, mitä hän haluaa terveydenhuollolta, yleisin vastaus on, että hän voisi asioida saman lääkärin tai hoitajan kanssa.
Terveydenhuollon kipupisteisiin Päivi Korhonen tarjoaa ainakin yhtä tehokasta lääkettä, nimittäin omalääkärijärjestelmää.
Siinä tarvitaan tuhat uutta yleislääketieteen erikoislääkäriä perusterveydenhuoltoon.
– Ja heille hoitajatyöpari. Jos tällainen kaksikko hoitaisi vaikka tuhannen ihmisen väestön, väitän että heille jäisi silloin myös vapaa-aikaa. He oppisivat tuntemaan omat potilaansa, ja nämä oppisivat tuntemaan heidät.
Turhat mutkat jäisivät Korhosen mukaan pois, ja luottamus syntyisi puolin ja toisin. Hoidon jatkuvuusmalli eli pysyvä potilas-lääkärisuhde on tieteellisessä tutkimuksessa osoitettu ylivoimaiseksi hoitotuloksiltaan.
– Norjassa on hyvä omalääkärisysteemi. Viime vuonna julkistetun tutkimuksen mukaan pysyvä hoitosuhde alkaa jopa vähentää kuolleisuutta. Potilas sitoutuu hoitoon paremmin luottamuksellisessa hoitosuhteessa verrattuna siihen, että chattaillaan jonkun oudon tyypin kanssa, Päivi Korhonen sanoo.
– Jos potilaalta kysytään, mitä hän haluaa terveydenhuollolta, yleisin vastaus on, että hän voisi asioida saman lääkärin tai hoitajan kanssa.
Tuhatkunta lääkäriä perusterveydenhuoltoon tuntuu äkikseltään hurjalta luvulta, mutta Korhosen mielestä tämä on toteutettavissa ilman, että heitä aletaan tuottaa sankoin joukoin ulkomailta.
– Suomalaisia opiskelijoita on paljon ulkomaisissakin yliopistoissa. Jos saisimme heidät tänne töihin ja houkuteltua työoloja järkeistämällä yksityiselle puolelle siirtyneet lääkärit takaisin, tavoite on ihan realistinen. Meiltä Turusta valmistuu joka vuosi noin 20 yleislääketieteen erikoislääkäriä, ja muista tiedekunnista vähintään saman verran.
Turun yliopistolla on alettu kehittämään kaksikielistä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Kaksi Ruotsista Pohjanmaalle muuttanutta lääkäriä on jo erikoistumassa.
– Toivon ainakin, että jos pystymme järjestämään koulutuksen kaksikielisenä, se sitouttaa ihmiset jäämään tänne. Erikoislääkärikoulutus kestää kuitenkin kuusi vuotta. Aika harva muuttaa enää sen jälkeen mihinkään.
Päivi Korhosen mielestä Pietarsaaren sairaala toimii useine erikoisaloineen niin hyvin, että siellä voitaisiin toteuttaa yleislääkäreiden erikoistumiskoulutusta. Siihen vaaditaan tietty määrä työskentelyä sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa kolmella eri erikoisalalla.
– Tulevaisuutta olisi luoda koulutusväylä, jossa saa olla samalla paikkakunnalla töissä. Se kävisi erittäin luonnollisesti, Korhonen uskoo.
Lopuksi hän muistaa jotain ja haluaa antaa lausunnon:
– Pietarsaarelaiset ovat mukavia ihmisiä. Heidän kanssaan tulee oikeasti juttuun. Ja kauhean kaunista täällä on. Olen ihaillut upeita rakennuksia.