Kolumnit

Tony Syrjäsen kolumni: Tulevaisuuden menneisyys on tänään

Kirjoittaja on ihastunut maailmankaikkeuden ihmettelemiseen.

Yksi nykyajassa elämisen hienouksista on mahdollisuus havaita ne muutokset, jotka tekevät vääjäämätöntä työtään kohti tuntematonta tulevaisuutta. Esi-isämme saattoivat tuskin huomata minkään muuttuneen elämänsä aikana. Muutoksia ei välttämättä havainnut moniin sukupolviin. Merkittävin muutos vuosikymmeniin saattoi olla naapurin uusi aura. Muuten elämä jatkui pääpiirteittäin samoja ratoja satoja ja tuhansia vuosia.

Mutta sitten saavuimme uljaalle 1800-luvulle, joka antoi tahdin sille kehitykselle, jonka hedelmistä saamme nauttia ja kärsiä tänäkin päivänä. 1900-luku nosti kehityksen kierrokset tasolle, josta ei ole ollut paluuta entiseen. Teollistuminen takoi aurat koneiksi ja koneet sellaisiksi, millaiseksi keksimme ne haluta.

Tällaisen kehityksen myllerryksessä ihmiselämän pituus riittää kokemukseen siitä, että vuosikymmenten aikana on muuttunut suunnilleen kaikki. Jos muistelee kultaista, tai kullattua, 1980-lukua, on siitä aika vähän jäljellä. Tuolloin esimerkiksi turvavöille naureskeltiin ja tupakkaa polttivat suunnilleen kaikki, ja kaikkialla. Essosta sai mökkituliaisiksi 15 markan sulkapallosetin, jonka mailat kestivät melkein ensimmäisen erän ajan. Keskiluokan yksi suosituimmista automerkeistä oli neuvostoliittolainen Lada ja suomettuminen eli kukkeimmillaan. Positiivisina puolina mainittakoon, että Suomen talous oli kohtuullisessa kuosissa, josta sai nauttia iso osa kansasta.

Oletetaan ajatuskokeen kaltaisesti, että olisimme testikäyttäjiä uudelle 8G-teknologialle, joka mahdollistaa puhelut myös ajassa menneisyyteen. Voisin soittaa 1980-luvulle paikallisen Kesoilin yleisöpuhelimeen ja jännityksellä odottaa, kuka puheluuni vastaisi.

Kun kertoisin vastaajalle, mikä kaikki tulee muuttumaan seuraavina vuosikymmeninä, vastaaja tuskin kykenisi uskomaan kuulemaansa. Ilmoittaessani, ettei markkaa enää ole, Suomi on voittanut Euroviisuissa, lankapuhelimiakaan ei käytännössä ole ja että pankit eivät enää mielellään käsittele käteistä rahaa, niin vitsinähän vastaaja näitä pitäisi.

Kun vielä lisäisin, etteivät vesisängyt sittenkään olleet kovin erinomainen idea ja että elektroniikkapelien sijaan on jokaisella taskussa laite, jonka kautta pääsee käsiksi miltei kaikkeen yleiseen tietoon maailmassa, niin vastaajan ainoa kysymys lienee, missä se piilokamera sijaitsee.

Maailma on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa paljon eikä mikään viittaa siihen, että muutokset olisivat vähenemään päin.

Eikä tässä tietenkään vielä kaikki. Muotimaailma ei sittenkään hyväksynyt lopullisesti neonvärejä tai tyköistumattomia farmarihousuja. Jälkimmäisten paluusta on toki viitteitä, mutta lopputuleman lienee todennut otsikkotasolla jo Georg Malmstén vuonna 1938.

Väliaikaista oli moni muukin aikansa huipputekniikka. Jos CD-levyjä 1980-luvulla ihmetelleelle kertoisi, että ne ovat tässä vaiheessa jo katoavaa kansanperinnettä, niin herättäisihän se kysymysmerkkejä. Saati sen toteaminen, että käytännössä kaikki maailman musiikki on saatavilla erilaisista suoratoisto- ja videopalveluista eikä niistä tarvitse välttämättä maksaa mitään. Ja jos tähän vielä lisäisi, että musiikkia ympäri vuorokauden näyttänyt Music Television (MTV) näyttää nykyään kaikkea muuta kuin musiikkia, saattaisi puhelimen toisessa päässä olla jo viritettynä tikapuut ja sorkkarauta piilokameran esille kairaamista varten.

Maailma on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa paljon eikä mikään viittaa siihen, että muutokset olisivat vähenemään päin. Jo pelkästään tekoälyn huikea kehitys viime aikoina saattaa johtaa taas uusiin merkittäviin muutoksiin sekä käsitykseemme maailmasta.

Viimeisinä terveisinä puheluun 1980-luvulle mainitsen kuin ohimennen, että niin muuten, liityimme juuri Natoon. Tässä vaiheessa ajatuskoetta puhelun vastaanottaja lyönee nauraen luurin korvaan.