Pääkirjoitukset

Toimitellen: Eksotiikkaa omassa maassa

Kirjoittaja on Pietarsaaren Sanomien päätoimittaja.

Ei siitä ole kuin muutama vuosikymmen, kun sadat tuhannet suomalaiset seilasivat lautoilla Ruotsiin töihin. Olot olivat kotimaassa mitä olivat. Kaikki eivät suinkaan lähteneet huvin vuoksi, useimmille kysymys oli leivästä.

Kieli oli outo ja valuutta yhtä lailla. Toiset pyörähtivät ja palasivat laivalla, toiset tienasivat Volvon ja ajelivat sillä koti-Suomeen. Valtavan monet jäivät ja perustivat loppuelämänsä länsinaapuriin.

Tätä taustaa vasten kuulostaa oudolta, että Pietarsaaren seudun työnantajilta kysellään rekrytointimessuilla ensimmäiseksi, pitääkö Pietarsaaressa osata ruotsia ja pärjääkö siellä suomella ensinkään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

No, ihan hommista riippuen vastaus voi olla ei ja kyllä. Ainakaan näille vaiheille töihin tulijan ei tarvitse ylittää valtakunnan rajaa eikä vaihtaa eurojaan kruunuiksi.

Kumman korkealla tuntuu suomenkielisessä Suomessa kynnys olevan hakea kaksikieliseltä rannikolta töitä. Niitä nimittäin riittää. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, että pelkästään yksityiset yritykset kaipaavat peräti 2 500 uutta työntekijää lähimmän kolmen vuoden kuluessa.

Samalla on selvää, että kaikille paikoille ei osaajia Suomesta yksinkertaisesti löydy. Kansainvälinen rekrytointi on elinehto sille, että alueen elinkeinoelämä voi hyvin ja kasvaa tuoden valtakuntaan myös runsaan määrän vientieuroja.

Pietarsaaressa jo 12 prosenttia asukkaista on ulkomaalaistaustaisia - tarkkaan ottaen he puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kaupunki ja seutu kansainvälistyy huimaa vauhtia samalla, kun arjen kuviot säilyvät ihmisen kokoisina. Sekaan mahtuu kyllä.

Töihin tulijan ei tarvitse vaihtaa valuuttaa.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä