Paikallisuutiset

Taistelu vieraskasveja vastaan jatkuu: Pietarsaaren seudulla vihulaisista tehdään biokaasua

Vieraskasvilajien torjunta jatkuu Pietarsaaren seudulla projektimuotoisena nyt jo kolmatta kesää peräjälkeen. Pietarsaaren seudun kunnat eli kaupungin lisäksi Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto ja Kruunupyy kampanjoivat ja tekevät työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi yhteistuumin.

Hankkeessa on mukana viisi projektinjohtajaa, yksi joka kunnassa, sekä noin 15 kesätyöntekijää. Mukaan torjuntataisteluun haastetaan myös kuntien asukkaita ja yhdistyksiä omine tai kuntien osoittamine talkoineen.

Projektia on jatkojalostettu uuteen suuntaan.

– Kuntiin sijoitetaan keräilykontit banderolleineen ja ohjeineen. Niihin jokainen voi tuoda keräämänsä vieraskasvijätteen. Se päätyy näin Jepuan Biokaasu Oy:lle, Pietarsaaren projektinvetäjä Carolina Silva kertoo.

Kerätty kasvijäte kannattaa pakata muovisäkkeihin kuljetuksen ajaksi, jotta kasvien siemenet eivät pääsisi leviämään. Säkit täytyy kuitenkin tyhjentää konttiin, sillä muovia biokaasulaitos ei ota vastaan.

– Näin pääsemme paitsi eroon vieraskasveista, myös saamme niistä biokaasua. Se on enemmän, kuin jos vain polttaisimme tai kompostoisimme jätteen, Luodon ja Pedersören va. ympäristötarkastaja Jonas Österlund huomauttaa.

Vieraskasvien esiintymät ovat niin laajoja, että kaikkea on mahdotonta kitkeä alueen luonnosta pois. Hankkeen yhtenä tarkoituksena onkin kasvattaa ihmisten tietoisuutta siitä, miksi tämä työ on tärkeää.

Tänä kesänä Pietarsaaren seudulla keskitytään kahteen lajiin, komealupiiniin ja jättipalsamiin. Toki projektilaiset iskevät kyntensä muihinkin haittakasveihin kuten jättiputkeen, kurtturuusuun tai puistoluiskaan niitä matkalla tavatessaan.

– Siinä on valtava työ, joten meidän on priorisoitava. Valitsemme luonnonsuojelualueita, virkistysalueita ja ihmisten laajasti käyttämiä alueita. Yritämme tehdä parhaamme ehtiäksemme kaikkialle, Carolina Silva sanoo.

Vieraslajit ovat erittäin kasvu- ja leviämiskykyisiä ja -haluisia. Esimerkiksi jättipalsami “räjäyttää” siemenistönsä jopa seitsemän metrin etäisyydelle, komealupiinin vastaava kantomatka on hieman lyhyempi.

Vieraskasvit kasvavat nopeasti korkeutta ja peittoavat varjoonsa omat luonnonkasvimme. Näin ne aiheuttavat lajikatoa ja kaventavat luonnon monimuotoisuutta.

Tästä kärsii koko ravintoketju. Komeilla kukinnoillaan vieraskasvit saavat etumatkaa pölyttäjistä kilpailtaessa. Osa pölyttävistä hyönteisistä on erikoistunut omiin kotimaisiin kukkiinsa, joiden näivettyessä myös pörriäiset nääntyvät ravinnon puutteeseen.

Tämän lisäksi komealupiinin siitepölyssä on myrkyllistä lupaniinia, mikä voi haitata kimalaisen lisääntymistä.

– Kasvit ovat myös alkutuottajia ja perustana muulle ekosysteemille ja ravintoketjuille. Siksi on tärkeää suojella omia vuosisataisia kasvejamme, Jonas Österlund perustelee vieraslajien torjunnan tärkeyttä.

Aasialaisperäinen jättipalsami kasvaa mielellään jokitöyräillä. Sen juuret ovat heiveröiset eivätkä kykene sitomaan maata, mikä voi aiheuttaa sortumia.

– Vieraskasvit uhkaavat sitäpaitsi jo uhanalaisia lajejamme Pohjanmaalla. Niittylajit ovat niistä uhatuimpia, Sofia Sandström, Pedersören projektinjohtaja kertoo.

Luonnon monimuotoisuuden hyväksi vuonna 2021 perustettu PIA-hanke (Prevention of Invasive Plant Species) rahoitetaan ely-keskuksen ja kuntien yhteisvaroilla.

Hankkeen 160 000 euron budjetista ely-keskus rahoittaa puolet, toinen puoli rahoista tulee Pietarsaaren seudun kunnilta.

PIA-hanke on osa alueellisen ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvää toimintaohjelmaa.