Paikallisuutiset

Sovinto kantava teema itsenäisyysjuhlassa: ”Ottakaamme oppia menneestä, mutta ennen kaikkea katsokaamme yhdessä tulevaisuuteen”

Kirkkoherra Bo-Göran Åstrand vetosi Pietarsaaren itsenäisyysjuhlassa voimakkaasti sovinnon puolesta.

Hän käsitteli vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia Suomessa ja erityisesti Pietarsaaressa, jossa tuolloin teloitetut miehet saivat vasta tämän vuoden lokakuussa seurakunnan puolesta hautaansiunauksen.

– Näin halusimme tehdä, koska jokaisella ihmisellä on oikeus tulla siunatuksi haudan lepoon kunnioittavin menoin. Se kuuluu kulttuuriimme, ja on ilmaisu arvoistamme, Åstrand sanoi

– Mutta tärkein edellytys sovinnolle on kuitenkin lausua sana ”anteeksi”. Sen takia esitin seurakunnan puolesta julkisen anteeksipyynnön siitä, että nämä miehet jätettiin siunaamatta hautaan. Muuta ei nimittäin voinut sanoa eikä selitellä. Tämä on ollut minulle ja seurakunnalle välttämätön prosessi tämän vuoden aikana.

Åstrand mainitsi puheessaan erityisesti kolme henkilöä.

Carita Skog on yhden teloitetuista omainen, joka Åstrandin mukaan on omasta kokemuksestaan kertomalla osoittanut sydämeen käyvästi, miten syvät haavat kauan sitten tapahtunut voi jättää ihmiseen.

– Hän sai itse kokea ulkopuolisuutta syntyperänsä takia. Hän on myös osoittanut selvästi, kuinka tärkeää on katsoa yhdessä eteenpäin unohtamatta silti tapahtunutta.

Professori Henrik Meinander alusti vuoden 1918 sotaa käsitelleessä seminaarissa aiemmin tänä vuonna Pietarsaaressa. Hän oli pannut merkille tämän ajan ryhmittymien välisessä retoriikassa kaikuja 1910-luvun ja sisällissotaa edeltäneen ajan puheista.

– Tämä muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on, että kohtaamme toisemme kunnioittavasti ja kaikin tavoin edistämme yhteiskuntaa, joka rakentuu oikeudenmukaisuudelle, solidaarisuudelle ja ihmisarvolle. Niin meidän täytyy sanoissa ja teoissa toimia, että kansalaiset eivät uudelleen joutuisi vastakkain, Åstrand sanoi.

Sotaveteraani Carl Arne Björkin, 98, sanat eräässä haastattelussa olivat myös jääneet Åstrandin mieleen.

– Björk totesi toiveenaan, että ”säilyttäisimme rauhan, ja ettemme joutuisi enää sotimaan. Toivon, että nykyajan nuoret eivät joutuisi kokemaan sitä”.

– Älkäämme unohtako. Ottakaamme oppia menneestä, mutta ennen kaikkea katsokaamme yhdessä tulevaisuuteen. Olkaamme kiitollisia isänmaastamme ja siitä, että täällä saamme jakaa elämän ja auttaa toisiamme, toisemme huomioon ottaen ja uskomalla huomiseen.

Juhlan avaussanoissaan kaupunginsihteeri Milla Kallioinen painotti Suomen demokraattista järjestelmää, kansalaisoikeuksia ja tasa-arvoa.

– Itsenäisyyden ansiosta meillä on oma kulttuuri, rauha ja vapaus. Voimme olla ylpeitä suomalaisuudestamme.

Myös hän palautti mieliin sadan vuoden takaisia asioita. Nykymuotoinen kunnallinen demokratia täytti aivan äskettäin 100 vuotta.

Pietarsaaressa ensimmäiset yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaalit pidettiin tammikuussa 1919.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Kallioinen mainitsi, että äänestysprosentti oli näissä vaaleissa Pietarsaaressa maan korkein.

– Suomessa on edelleen vahva kunnallinen demokratia. Se on osoitus siitä, kuinka kehittynyt ja valistunut maamme on.

– Demokratian vaaliminen on korvaamaton keino sovittaa yhteen erilaiset näkökannat. Vaikka ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on heillä kuitenkin oikeus olla asioista eri mieltä. Ja tätä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.