Paikallisuutiset

Pietarsaaren seurakuntakeskuksessa luennoitiin aivoterveydestä sekä muistisairaan kohtaamisesta

Pietarsaari

Elämäntapatekijöiden lisäksi korkea ikä lisää altiutta sairastua muistisairauteen. Vuosittain Suomessa sairastuu yhteensä noin 14 500 ihmistä johonkin etenevään muistisairauteen. Huonosta muistista on kärsitty nykyihmisen alkuajoista asti, mutta vasta tällä vuosituhannella on tutkittu ennaltaehkäisevän aivohuollon merkitystä. Monissa tutkimuksissa on päädytty johtopäätökseen, että elämäntavoilla, liikunnalla sekä ruokavaliolla on suuri merkitys. Taudin puhkeamista on mahdollista myöhentää useammalla vuodella.

– Päihteetön elämäntapa, säännöllinen liikunta, uni ja lepo, monipuolinen ravinto ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat avaintekijöitä aivoterveyden vaalimisessa. Liikunta voi olla toiselle vaikka postilaatikolla käynti, toiselle 10 kilometrin kävelylenkki. Sydänterveellisestä ruokavaliosta on puhuttu jo vuosia ja mikä on hyväksi sydämelle, on varmasti hyväksi myös pääkopalle, kertooKatja Kurunsaari-Lassila Pohjanmaan Muistiluotsista.

– Sosiaaliset verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä muistisairaalle ihmiselle. Verkostojen kautta voi tavata muita ihmisiä perhepiirissä tai vaikkapa harrastuksen kautta. Myös vertaistuki on äärimmäisen tärkeää, koska siellä pystyy jakamaan kokemuksia. Toisen muistisairaan neuvot ovat yleensä ne parhaimmat, hän jatkaa.

Milloin pitäisi olla huolissaan muistin heikkenemisestä?

– Silloin kun sairaus alkaa haitata arjen sujumista, eli tavalliset asiat muuttuvat hankaliksi. Sovitut asiat ja tapaamiset unohtuvat, lähimuisti pettää. Toisaalta voi muistaa kauan sitten mieleen painettuja asioita, kuten osoitteen, puhelinnumeron tai sosiaaliturvatunnuksen. Puhuessa saattavat sanat olla hukassa ja tavaroiden sekä ihmisten tunnistaminen on vaikeaa.

Muistisairaan kohtaaminen voi olla monelle hankalaa, koska sairaus muuttaa ihmisen persoonaa ja käytöstä. Muistikavereita kouluttava Kurunsaari-Lassila sanookin, että ensimmäisenä on astuttava muistisairaan elämään. Oltava kärsivällinen.

– Voitte kuvitella, millaista olisi herätä aamulla pimeässä makuuhuoneessa, eikä muista mistä saa valot päälle. Saatikka, mistä saada ruokaa kun nälkä iskee. Matka lähikauppaankin voi olla haasteellinen, koska ei osaa hahmottaa ympäristöään.

Olennaista on olla rauhallinen, kuunnella ja olla mukana tilanteessa, mikä se nyt kulloinkin on. Perinteiset kansalaistaidot riittävät.

– Olennaista on keskittyä ja kuunnella, eikä puhua päälle tai räplätä kännykkää. On odotettava ja annettava aikaa, koska muistisairaan tarina voi harhailla. Tartutaan tunteeseen ja tarpeeseen, kun esimerkiksi lompakko tai avaimet ovat hukassa hän epäilee, että ne on varastettu. Tilanne on saatava rauhoitettua ja lähdettävä yhdessä etsimään niitä. Useissa muistisairasperheissä tilanteista selviää monesti huumorilla ja nostettava asioita esille, missä hän on hyvä.

Aivoja voi harjoittaa monilla eri tavoilla. Jotkut pitävät sanaristikoiden tai sudokujen ratkomisesta, toiset vaikka kalasopan valmistamisesta.

– Kotityöt ovatkin oivallista aivojumppaa ja vaativat paljon muistamista.

Kurunsaari-Lassila painottaa, että muistisairasta ei pidä jättää sairautensa kanssa yksin. Yhteyttä on hyvä pitää yllä vaikka puhelimitse tai postikortilla, jos ei voi olla fyysisesti paikalla. Yhteydenotto piristää aina.

– Ihminen on aina muutakin kuin hänen diagnoosinsa.

ps@pietarsaarensanomat.fi