Paikallisuutiset

Pietarsaaren lukiot kärsivät opetustilojen puutteesta: vastapäinen Ebban rakennus tarjoaisi tarpeellista lisätilaa – kiinteistön tuleva käyttö edelleen avoin kysymys

Yhteispeli toimii, mutta seinät alkavat kaatua päälle. Näin voisi tiivistää Pietarsaaren molempien lukioiden käytännön arkipäivän tänään Koulukadulla.

Suomen- ja ruotsinkieliset lukiot päätyivät saman katon alle vuonna 2013, eli piakkoin talossa on vietetty yhteiseloa kymmenisen vuotta. Järjestelyn synnytystuskat olivat omaa luokkaansa, mutta jälkeenpäin kaikki osapuolet ovat voineet katsella tyytyväisinä tuloksia.

Samaan aikaan, kun Pietarsaaren alakouluilla on tilaa enemmän kuin tarpeeksi, lukiot kokevat olonsa ahtaaksi.

Koulukadun historiallinen lukiokiinteistö laajennuksineen on mitoitettu 350 henkilölle, mutta tänään siellä opiskelee ja työskentelee satakunta ihmistä enemmän.

– Seinät tulevat vastaan. Emme voi jakaa ryhmiä enempää, koska vapaita luokkatiloja ei ole. Kokoustilaa puuttuu, samoin omaa työskentelytilaa esimerkiksi erityisopettajille, jotka joutuvat nyt jakamaan sitä, Jakobstads gymnasiumin rehtoriCecilia Hägglund-Nygård kertoo.

Kollega suomenkielisestä lukiosta, Minna Vanhamäki, vahvistaa asian.

Ruotsinkielisessä lukiossa on tällä hetkellä 302 opiskelijaa, suomenkielisessä 120.

– Suomenkielisen lukion oppilasmäärä ei ole ehkä kasvamaan päin, muttei mitenkään romahtamassakaan. Uskon sen säilyvän lähivuodet jotakuinkin samana, Vanhamäki arvioi.

Hägglund-Nygårdin mukaan ruotsinkielisellä puolella lukion vuosiluokat kasvavat ehkä 4–6 vuotta tästä eteenpäin, sitten seuraa mahdollisesti jonkin verran laskua.

– Mutta muista kunnista tulee sitten vastaavasti lisää opiskelijoita, joten kokonaismäärä pysynee samalla tasolla.

Naapurikuntien nuoria houkuttelee luonnollisesti kaupunki ja sen elämykset. Myös Pietarsaaressa tarjottavan erikoislinjat lisäävät vetovoimaa.

Tällaisia ovat kuvaamataidon ja musiikin ylimääräinen opetus sekä urheilulinja, joka on yhteinen molemmille kieliryhmille.

– Suomenkieliselle puolelle tulee myös muutamia ulkopaikkakuntalaisia oppilaita joka vuosi urheilun takia. Aiemmin linjoina olivat erikseen jalkapallo ja salibandy, mutta nyt urheilulinjalla on näiden lajien harrastajien lisäksi myös telinevoimistelijoita, uimari ja ja yleisurheilijoita, joiden määrä on kasvussa, Minna Vanhamäki kertoo.

Molempien lukioiden henkilökunnat lähettivät viime loppuvuodesta yhteisen kirjelmän kaupunginhallitukselle. Siinä kiinnitetään huomiota tänä päivänä tupaten täynnä olevaan lukiokiinteistöön.

Nykytilanteessa muun muassa yli 30 opiskelijan ryhmiä joudutaan ahtamaan tiloihin, jotka on mitoitettu 25 opiskelijalle. Ilmanvaihto ei pysy tehtäviensä tasalla.

Erikoistiloja puuttuu, tällä hetkellä käytössä on esimerkiksi vain yksi laboratorio – opetus tarvitsisi toisenkin kemian, fysiikan ja biologian tarpeisiin. Opetussuunnitelmaa on vaikea toteuttaa tilanpuutteen takia.

Ylioppilaskirjoitusten toteuttaminen on luku sinänsä.

– Toistaiseksi suurin osa kirjoituksista on voitu pitää samassa tilassa. Mutta aineet, jotka kaikki kirjoittavat, on toteutettu niin, että gymnasiumin opiskelijat ovat isossa salissa ja suomenkieliset lukion vanhassa salissa, Vanhamäki sanoo.

Lukioiden henkilökunnan mielestä oivallisin ratkaisu olisi Koulukadun vastakkaisella puolella sijaitsevan entisen Ebba-ravintolan kiinteistön remontoiminen opetustiloiksi. Sinne mahtuisi tarvittavat laboratorio ja neljä luokkahuonetta, jotka voisi toteuttaa avattavilla seinillä niin, että ne palvelisivat myös kurssikokeiden ja yo-kirjoitusten pitopaikkana.

Tämä ratkaisu olisi rehtoreiden mukaan joustavuudessaan järkevä – oppilasmäärien mahdollisesti jossain vaiheessa taas laskiessa Ebba-kiinteistön käyttötarkoitusta voisi jälleen muuttaa.

Kaupunginhallitus lähetti lukioiden kirjelmän sivistyssektorille lausunnolle. Pari vuotta sitten ravintolana lopettaneen Ebba-rakennuksen omistaa nykyään kaupungin kiinteistöyhtiö Ebba, jonka toimitusjohtaja Åsa Björkman ei sulkenut vuodenvaihteessa PS:lle antamassaan haastattelussa pois mahdollisuutta, etteikö taloa voisi käyttää myös koulun tarpeisiin.

Hän korosti kuitenkin, että kiinteistölle ei vielä ole laadittu tulevaisuuden suunnitelmia. Kiinteistö on suojeltu, mikä tekee siitä Björkmanin mukaan vaativan suunniteltavan.

Aivan viime vuosina syntyneiden lasten määrä on laskussa Pietarsaaressa. Eniten pudotusta on sekä suomen- että ruotsinkielisissä perheissä, kun taas ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on jo muutaman vuoden kasvanut selvästi.

Rehtoreiden mukaan tämän vaikutuksia on mahdotonta vielä ennustaa lukioiden opiskelijamääriin vaikkapa 10–15 vuotta eteenpäin.

– Molemmat, suomen- ja ruotsinkielinen lukio tarvitaan ehdottomasti. Näen tämän ratkaisun toimivan hyvin. Tätä lukioympäristöä on monta vuotta rakennettu yhdessä ajanmukaiseksi, jotta esimerkiksi digitaalinen opiskelu toimii. Yhteistyö on koko ajan vahvistunut, ja pidän arvokkaana tällaista kaksikielistä ympäristöä pietarsaarelaisnuorille, Minna Vanhamäki sanoo.

Cecilia Hägglund-Nygård on samaa mieltä.

– Opiskelijoilla on enemmän valinnanvaraa, kun he voivat valita kursseja toisen lukion puolelta. Ja saman ikäiset nuoret yhdessä tekevät koulusta rauhallisemman.