Kolumnit

Pia Forsman kolmnissaan: Vaalitaan yhdessä terveyttä

Kirjoittaja on yrittäjä ja koirankasvattaja, joka työskentelee päivisin Pietarsaaren Cityryhmässä.

Hyvinvointialueiden resurssipula puhuttaa ja on selvää, että yhteiskuntamme ei pysty kantamaan jatkuvaa taakkaa kasvavasta sote-laskusta. Mielestäni meidän kaikkien kynnelle kykenevien tulee ottaa osaa sotemenojen hillitsemiseksi. Näen, että yksilöiden tulee ottaa itse suurempi vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja siten ehkäistä sote-palveluiden tarvetta. Mielenterveys ja fyysinen terveys ovat yhtä tärkeässä osassa ja usein ne kulkevatkin käsi kädessä. Hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto ovat avainasemassa yksilön kyvyssä selviytyä arjen haasteista ja välttää sairastumista. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni vahvistavat immuunijärjestelmää ja parantavat stressinsietokykyä niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Esimerkiksi kävely on erinomainen liikuntamuoto, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Se on helppo aloittaa ja sitä voi harrastaa missä tahansa. Kävely parantaa fyysistä kuntoa, vahvistaa luita ja lihaksia sekä parantaa mielialaa. Se on myös loistava tapa rentoutua ja lievittää stressiä, joten se ylläpitää myös mielenterveyttä.

Mielenterveyden ylläpito onkin tärkeää, sillä musta mieli houkuttelee seuraansa fyysisiä ongelmia. Sosiaalinen kanssakäyminen, harrastukset ja stressinhallintatekniikat voivat auttaa ehkäisemään mielenterveysongelmia. Lähimmäisten tuki on korvaamattoman tärkeää vaikeina aikoina. Perheenjäsenet, ystävät ja naapurit voivat tarjota apua ja lohtua sekä edistää yksilön hyvinvointia. Joskus niinkin yksinkertainen asia, kuin kysyä että miten menee, voi osoittaa ihmiselle, että joku on läsnä ja välittää.

Terveys on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttaa kaikki elämän osa-alueet. Yksi merkittävimmistä elämän osa-alueista on työ ja työnantajalla on suuri merkitys työntekijän hyvinvointiin. Työnantaja ei voi kuitenkaan yksin sairastuttaa tai tervehdyttää työntekijää, hänellä on tietenkin myös oma vastuu itsestään. Esimerkiksi heikko johtajuus, puuduttavat työtehtävät, kiusaaminen tai työskentely organisaatiossa, jonka arvot eivät kohtaa omien kanssa, ovat merkittäviä tekijöitä työuupumukselle. Uupumusta pidetään kansantautina, mutta siihen ei ole kovin helppoa saada apua. Pahoin uupunut ihminen voi olla työkyvytön vuosikausia. Onkin tärkeää, että asiaan kiinnitetään huomiota ajoissa ja ehkäistään mahdollisimman monen uupuminen. Usein uupuneet eivät itse pidä itsestään mölyä ja ovat juuri niitä, jotka nikottelematta ottavat toistenkin työtehtävät vastaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että esihenkilöt osaavat lukea alaisiaan ja kysyä tarpeeksi usein, kuinka he voivat. Kerran vuodessa väkisin väännetty kehityskeskustelu ei riitä, vaan tarvitaan avointa ilmapiiriä, jossa pystyy kertomaan työnsä kuormittavuudesta, toiveista työtä kohtaan ja antaa rakentavaa palautetta puolin ja toisin.