Paikallisuutiset

Pentti Kronqvistille harvinainen museoneuvoksen arvonimi: - “En taitaisi enää uskaltaa lähteä samaan”

Nanoq-museon perustaja ja arktisen perinnön vaalija sai harvinaisen tunnustuksen elämäntyöstään.

Tasavallan presidentti myönsi 25. toukokuuta yhteensä 68 arvonimeä. Joukossa on yksi ja järjestyksessä yhdestoista museoneuvos Suomessa, eläkelöitynyt palomestari, Pentti Kronqvist Pietarsaaresta.

– On suuri kunnia saada tällainen tunnustus, kuvaa moninkertainen Grönlannin kävijä, arktisen museon Nanoqin perustaja ja sen johtaja.

Millaisin miettein tuore museoneuvos katsoo elämäntyötään nyt 85 ikävuotensa kynnyksellä? Tekisikö kaiken uudestaan?

– En taitaisi enää uskaltaa lähteä samaan, hän epäilee - pilke silmässä.

Fäbodassa sijaitseva Nanoqin museoalue päärakennuksineen ja monine muine rakennuksineen kertoo arktisille alueille suuntautuneista retkikunnista, arktisilla alueilla elävistä ihmisistä ja eläimistä. Kävijä voi tutustua hylkeenpyyntiin, metsästykseen ja kalastukseen. Onpa alueella myös suositut savusauna ja kirkko, jossa pidetään perhejuhlia ristiäisistä vihkimisiin.

Museo alkoi rakentua Kronqvistin omilta arktisilta matkoillaan pääosin 1970-80- luvuilla keräämien esineiden ympärille.

– Ajattelin, että olisi hienoa tuoda arktisten alueiden kulttuuria ja tapoja laajemmin muidenkin nähtäväksi.

Isoja esine- ja valokuvakokoelmia ovat kasvattaneet jättisuuriksi tutkijat, keräilijät ja arktiset matkailijat lahjoituksillaan museolle.

Ensimmäisen matkan Grönlantiin Kronqvist teki jo vuonna 1971. Seuraava taival taittui retkikunnan mukana 1976. Tuolloin hän tutustui Thulen inuiitteihin, alkuperäisasukkaisiin, jotka jättivät arktiseen seikkailijaan lähtemättömän vaikutuksen.

Sittemmin hän on kiertänyt esitelmöimässä Thulen inuiiteista ympäri Suomea, Pietarissa ja eri puolilla Eurooppaa.

– Viimeisen kerran kävi Thulen alueella viisi vuotta sitten, 80-vuotiaana. Siitä tuli jäähyväismatka.

Kiittäminen Nanoqista on myös olan takaa uurastaneita talkoolaisia. Kronqvist muistelee miten hän keräsi joukon ystäviä museohankettaan varten. He lupautuivat auttamaan rakennustöissä, kunhan eivät itse joutuisi maksumieheksi. Heti olikin selvää, että museo toteutettaisiin sponsorirahalla ja vapaaehtoisvoimin ilman pankkilainaa.

– Ilman sponsoreita ja yhteistyökumppaneita ei Nanoqia olisi olemassa. Olen loppuun asti ylpeä siitä, mitä me olemme saaneet aikaan.

Kronqvist huomauttaa, että on niin monta tahoa, jotka ovat olleet tukemassa hanketta. Esimerkiksi Pietarsaaren kaupunki myönsi heti alkuvaiheessa 100 000 markan avustuksen. Säästöpankki Deposita lahjoitti toiset 100 000 markkaa ja Wisaforest lahjoitti lähes kaiken tarvittavan puutavaran. Erik Mattsson Fäbodasta lahjoitti tarvittavan määrä lisämaata.

– Svenska kulturfonden on aina ollut yksi suurimmista sponsoreistamme.

Suunnitteluvaiheessa Kronqvist kävi opintomatkoilla mm. British Museumissa ja Tanskan kansallismuseossa.

Käytiinpä Lontoosta British Museumin arktisesta näyttelystäkin hakemassa pienen talkoojoukon voimin inspiraatiota omaan näyttelyyn.

Museon taustalla on Nanoq-yhdistys, joka omistaa museon ja ylläpitää sitä.

Varsinainen rakentaminen alkoi toukokuussa 1988 Fäbodan metsikössä. Kronqvist muistelee, että ensitöiksi karkotettiin pahat henget alueelta pois soittamalla inuiittien rumpuja ja esitettiin improvisoitu rumputanssi. Alueen avajaisia vietettiin kesäkuussa 2001, minkä jälkeenkin Kronqvist on ollut museolla tuttu näky päivittäin. Hän on opastanut, järjestänyt näyttelyitä ja rakentanut lisää rakennuksia alueelle.

Pentti Kronqvist ja Nanoq-museo ovat saaneet useita kunniamainintoja ja huomionosoituksia vuosien varrella.

Nanoq oli aikoinaan ensimmäinen arktisia alueita ja Antarktista esittelevä museo koko Euroopassa. Edelleen se on Suomessa ainoa laatuaan ja houkuttelee kävijöitä pitkin maailmaa. Nanoq on grönlantia ja tarkoittaa jääkarhua.