Mielipiteet

Patrik Abramsin mielipidekirjoitus: Kristillisen perinnön säilyttäminen

Kirjoittaja on kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Pietarsaaresta.

Pietarsaaren valtuusto hyväksyi viime viikolla pitkän kokouksen jälkeen alijäämäisen budjetin. Pidin kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron, jota kommentoitiin lyhyesti paikallislehdissä. Niistä saattoi saada vaikutelman, että kristillisdemokraatit keskittyivät aivan muihin asioihin kuin kaupungin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen.

Olemme tietysti olleet mukana koko prosessissa ja kantaneet vastuuta. Valitettavasti Pietarsaaren kaupunki on yksi niistä kunnista, joka saa ensi vuonna vähiten valtionosuuksia kaikista Pohjanmaan kunnista asukasmäärän perusteella. Se tuntuu erittäin epäoikeudenmukaiselta ja valtiovarainministeriön valtionosuuksien laskentaperusteet herättävätkin monia kysymyksiä. Toivomme, että asia tutkitaan kunnolla.

Mutta politiikka on muutakin kuin euroja ja senttejä. Halusin puheenvuorossani nostaa esille myös perusarvoja, jotka ovat perustana päätöksillemme, mihin uskomme ja miten laitamme tärkeysjärjestykseen tekemisiämme. Usein vallitseva taloudellinen todellisuus haastaa arvojamme politiikassa. Haluamme usein paljon enemmän kuin mitä voimme toteuttaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Enimmäkseen on kyse arvoista. Arvot ohjaavat eri yrityksiä ja organisaatioita ja niiden suuntaviivoja siitä kuinka sijoitetaan ja laitetaan tärkeysjärjestykseen. Näin on myös julkisella sektorilla sekä instituutioissa että oppilaitoksissamme.

Seurakuntien ja kristillisiä arvoja edustavien järjestöjen hartauksia ja vierailuja on rajoitettu jopa Pietarsaaressa.

Maassamme on viimeisen kymmenen vuoden aikana asteittain vähennetty kristillisyyden näkyvyyttä päiväkodeissamme ja kouluissamme. Seurakuntien ja kristillisiä arvoja edustavien järjestöjen hartauksia ja vierailuja on rajoitettu jopa Pietarsaaressa. Naapurikuntien asenne on edelleen avoimempi.

Pandemian aikana kaikessa oli tauko, mutta tänä syksynä reagoin siihen etteivät edes gideonit saaneet vierailla Pietarsaaren kouluissa. Gideoniittijärjestö on perustettu 1800-luvulla ja se toimii yli 200 maassa. Gideonit jakavat Uutta testamenttia ilmaiseksi hotelleihin, vankiloihin, sairaaloihin ja hoitokoteihin. He myös luovuttavat taskutestamentteja muun muassa vangeille, koululaisille, sotilaille ja terveydenhuollon henkilökunnalle.

Tähän saakka Pietarsaaren neljänsien luokkien uskonnon opetuksessa mukana olevilla oppilailla on ollut mahdollisuus saada taskukokoinen Uusi testamentti. Puheessani valtuustosalissa halusin nostaa esiin tärkeän kysymyksen, jonka uskon jakavani monien suomalaisten kanssa: Haluammeko yhteiskunnassamme sellaista kehitystä, jossa kristillinen usko ja kristilliset arvot siirtyvät kokonaan yksityiselle alueelle? Onko tarkoituksena karsia pois oman kristillisen perintömme ilmentymät ja yrittää luoda yhteiskunta, jossa kaikki on valinnaista, ei-uskonnollista ja täysin maallista. Tästä meillä on maassamme eriäviä mielipiteitä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uskonnonvapauslakimme antaa meille oikeuden hylätä uskonto, mutta myös oikeuden uskoa ja harjoittaa uskoa.

Kristillinen arvopohja on perusta hyvinvoinnillemme ja näkemyksellemme kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta. Kristillinen perintömme on myös perusta sille, että kansakuntamme on maailman vähiten korruptoituneiden maiden tilaston kärjessä. Uskonnonvapauslakimme antaa meille oikeuden hylätä uskonto, mutta myös oikeuden uskoa ja harjoittaa uskoa.

Monet ihmiset ovat kiitollisia kaikista pyhäpäivistä jotka osuvat arkipäiville mutta he unohtavat helposti, että jokainen pyhäpäivä liittyy kristilliseen uskoomme ja kulttuuriperintöömme.

Kysymys siitä, voivatko koulut ja päiväkodit järjestää uskonnollisia tapahtumia, on ollut keskustelun aiheena jo vuosia. Sen määrää Suomen perustuslaki. Näiden määräysten perusteella kunnat ja muut koulutuksen- ja varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät itse, miten päiväkodeissa, peruskouluissa ja muissa oppilaitoksissa esimerkiksi jouluperinteitä tuodaan esille.

Tässä meidän on mielestäni mietittävä uudelleen. Ajattelen, että monet rehtorit ja opettajat tulkitsevat viranomaisten määräyksiä liian suppeasti. Opetushallituksen uskonnollinen fobia pelottaa opettajat tarpeettomaan varovaisuuteen kristillisen perintömme esillä pitämisessä. Monikulttuurista yhteiskuntaamme käytetään nykyisin usein syynä valinnaisuudelle. En näe mitään ristiriitaa siinä, että kristilliset arvot korostuvat kristillisessä maassa ja että samalla kunnioitamme muita uskontoja ja muita uskonilmauksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Olen enemmän huolissani siitä, mihin kristillisen identiteettimme puuttuminen voi johtaa, se että yhä enemmän systemaattisesti poistamme kaikki kristilliset symbolit ja ilmaisut kristillisten juhlapyhiemme ympäriltä. Uskon, että pitkällä aikavälillä tämä luo hengellisen tyhjiön yhteiskuntaamme.

Vaarana on, että luotu tyhjiö täyttyy muilla ideologioilla ja arvoilla, joita emme toivo saavamme ja joita emme ole tottuneet kohtaamaan. Tämä kehitys on käynnissä monissa Euroopan maissa.

Voimme valitettavasti todeta, että nuori sukupolvi kärsii maassamme lisääntyvästä psyykkisestä huonovointisuudesta, usko tulevaisuuteen on heikko. Suomessa ei ole syntynyt näin vähän lapsia 1860-luvun hätävuosien jälkeen. Solmittujen avioliittojen määrä on pienempi kuin koskaan, myös asuntorakentaminen, ilmastokriisi ja talouskriisit antavat vähemmän toivoa tulevaisuudesta. Siksi meidän ei pidä olla liian innokkaita riistämään tämän päivän nuorilta mahdollisuutta toivoa antavaan kristinuskon sanomaan, ei edes päiväkodeissa eikä kouluissa.

Ihmisen hengellisiä tarpeita ei voi tukahduttaa tai poistaa lakia säätämällä, ne ovat aina olemassa.

Älkäämme leikatko pois sitä kristillistä oksaa, jolle yhteiskuntamme on rakentanut vuosien kovan työn ja suurien uhrauksien kautta.

Tänään Ukrainan kirkot ovat täynnä rukoilevia ihmisiä. Meillä oli sama tilanne maassamme noin 80 vuotta sitten. Juoksuhaudoissa ei ole ateisteja, sanotaan. Ihmisen hengellisiä tarpeita ei voi tukahduttaa tai poistaa lakia säätämällä, ne ovat aina olemassa. Ihminen on parantumattomasti uskonnollinen.

Kysymys on enemmän siitä, minkä uskon ja minkä arvojen tulisi vallita elämässämme ja yhteiskunnassamme. Tarvitsemme hieman enemmän selkärankaa suojellaksemme kristillistä kulttuuriperintöämme. Älä anna maallistumisen ja kristillisvastaisuuden viedä sinulta tervettä järkeä.

Arvoisa sivistysjohtaja ja kaupungin rehtorit, antakaa gideonien edelleen tulla jakamaan Uusia testamenttejaan ilmaiseksi Pietarsaaren kouluissa. Älkää estäkö heitä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä