Paikallisuutiset

Näillä aseilla pietarsaarelaissotilaat tulittivat toisiaan

Mauser kuului valkoiselle Fridolf Heidelbergille. Parabellumin omistajan nimeä ei voi vieläkään paljastaa.

PIETARSAARI

PietarsaarelainenHarald Finne aloitti hirvenmetsästyksen 18-vuotiaana rahtilaiva S/S Equityltä peräisin olevalla venäläisellä jalkaväkikiväärillä.

Finnesta tuli asekeräilijä, jonka varastosta löytyy mallikappale lähes jokaisesta suomalaisesta, saksalaisesta ja venäläisestä sotilasaseesta vuosilta 1905 - 1944.

Finne on yksi huomenna lauantaina Pietarsaaressa järjestettävän seminaarin luennoitsijoista.

Seminaarin aiheena on ajallinen näkökulma viime vuosisadalla Suomen maaperällä käytyihin sotiin ja selkkauksiin.

– Ensiksi on pidettävä pieni historian oppitunti, sanoo Finne, ja aloittaa tarinansa aselaiva John Graftonin uppoamisesta Luodon edustalla vuonna 1905.

Venäjän kanssa sotineen Japanin tarkoituksena oli kuljettaa aseita Suomeen kansannousun varalta. John Grafton sai kuitenkin pohjakosketuksen Luodon edustalla.

Laiva räjäytettiin, jotta aseiden kuljetushanke ei paljastuisi, mutta venäläiset saivat tapahtuneen tietoonsa. Aseita päätyi sekä venäläisten, että paikallisten asukkaiden haltuun.

– Näitä kiväärejä ja revolvereita löytyy tänäkin päivänä tältä seudulta vaikka kuinka paljon, kertoo Finne.

Kaksitoista vuotta myöhemmin sisällissodan kynnyksellä Luotoon saapui s/s Equityn mukana jälleen suuri aselasti.

Jääkärit organisoivat aseiden jakelun eteläisen Pohjanmaan suojeluskunnille.

Finne on kerännyt haastattelua varten olohuoneensa pöydälle joitakin John Graftonilta ja s/s Equityltä säästyneitä aseita.

– Näillä aseilla Pohjanmaa vapautettiin. Myöhemmin samoja aseita käytettiin myös talvi- ja jatkosodassa. Silloin kiväärit sojottivat samaan suuntaan, sanoo Finne.

Hän ottaa vasempaan käteensä sisällissodassa punaisten puolella taistelleen pietarsaarelaissotilaan Parabellum-pistoolin.

Oikealla kädellä hän tarttuu valkoisten puolella taistelleen pietarsaarelaisen Fridolf Heidelbergin käyttämään Mauser-pistooliin.

Hän asettaa pistoolit vastakkain.

– Ajatelkaa, että kaksi pietarsaarelaista ampuivat toisiaan näillä aseilla. Nyt nämä pistoolit makaavat kassakaapissa vierekkäin, eivätkä tee toisilleen pahaa, sanoo Finne.

Punaisen sotilaan Parabellumin kahvassa on verta, mutta hän selvisi sodasta hengissä ja toi pistoolin mukanaan Pietarsaareen.

Finne tietää sotilaan nimen, mutta ei voi sitä paljastaa, koska sotilaan suku on kieltänyt. Sisällissota on edelleenkin arka aihe Pietarsaaressa.

– Pietarsaaren seudulla kulkee kaksi rinnakkaista tarinaa sisällissodasta. Toinen on sankaritarina vapaasta Suomesta ja toinen on tarina valkoisista lahtareista, sanoo Finne.

Sisällissodan jälkeen Suomessa järjestettiin vapaat vaalit, mikä on kansainvälisessä vertailussa varsin poikkeuksellista.

– Häviäjistä tuli voittajia, toteaa Finne.

Pietarsaareen ja Luotoon valittiin vasemmistoenemmistöinen valtuusto.

– Silloin tietenkin ryhdyttiin jahtaamaan niitä lahtareita, jotka toteuttivat punaisten teloitukset tupakkatehtaan edustalla.

Finne on saanut merkittävän osan aseista lahjoituksina paikallisilta asukkailta. Aseisiin liittyy usein tarina. Tupakkatehtaan teloitukset toteutettiin todennäköisesti Equitystä peräisin olevilla kivääreillä.

Finne kiistää kuulleensa, ketkä painoivat liipaisinta tupakkatehtaan edustalla.

– Aivan varmasti joku tiesi nimet, mutta suut pidettiin tukossa. Heitä ei koskaan saatu kiinni, kertoo Finne.

Tänään perjantaina Pietarsaaressa paljastetaan tupakkatehtaan edustalla teloitettujen punaisten muistomerkki.

– Muistomerkki ei kuitenkaan puhu kokonaisuudesta, se puhuu vain valkoisista lahtareista, huomauttaa Finne.

Sisällissota on Pietarsaaren historian ristiriitaisin tapahtuma, joka on jakanut kaupunkia poikkeuksellisen voimakkaasti aina näihin päiviin saakka.

– Kun aika jättää minun sukupolvestani, silloin ehkä voidaan puhua yhteisestä tarinasta, Finne ennustaa ja toivoo.

Tapio Lehtinen

ps@pietarsaarensanomat.fi