Paikallisuutiset

Merituulivoima pyrkii vieläkin lähemmäs rantaa Pietarsaaren seudulla

Pietarsaaren seudun edustan vedet kiinnostavat myös Metsähallitusta, mutta toistaiseksi kaavoitusaloite on jätetty lepäämään. Tässä tapauksessa kunnilla on viimeinen sana.

Metsähallitus on jättänyt kaavoitusaloitteet kuudelle Pohjanlahden rannikon kunnalle, joiden vesille on määritelty viisi mahdollista merituulivoima-aluetta. Kunnat ovat etelästä lähtien Kristiinankaupunki, Närpiö, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Hailuoto.

Mikäli kunta hyväksyy kaavoitusaloitteen, Metsähallitus käynnistää hankkeiden kilpailutukset eli huutokauppamenettelyn, jossa vesialueelle haetaan tuulivoiman rakentajaa.

Kysymys on aluevesistä, joiden hyödyntäminen on kuntien kaavoitusmonopolin alla. Metsähallitus on tunnistanut myös kaksi aluetta Pietarsaaren seudulla mahdollisiksi merituulivoiman sijoittumispaikoiksi.

Näistä ei kuitenkaan ole jätetty toistaiseksi kaavoitusaloitetta. Metsähallitus kertoo niiden jatkokehityksestä päätettävän myöhemmin.

Metsähallituksen tuulivoimajohtajan Otto Swanljungin mukaan jatkokehitys pitää sisällään muun muassa luontoarvojen ja kalastuksen tarpeiden läpikäyntiä sekä keskustelua valtiollisten toimijoiden kuten puolustusvoimien, Rajan ja Väylän kanssa.

– Suunnitellessaan uusien kohteiden saattamista markkinoille Metsähallitus arvioi markkinoiden kysyntää uusille merituulivoimahankkeille ja valitsee kokonaisarviointiin perustuen parhaiten merituulivoimalle soveltuvat alueet. Tässä vaiheessa emme osaa vielä arvioida näiden kohteiden kaavoitusaloitteen jättöpäivää tai -vuotta, Swanljung kertoo.

Pietarsaaren seudun edustalla on jo meneillään suunnitelmia suurteollisuusluokan merituulivoiman rakentamiseksi talousvyöhykkeelle eli aluevesirajan ulkopuolelle. Rakentamisesta ovat kiinnostuneita OX2, Skyborn Renewables ja Ilmatar Offshore.

Metsähallituksen valmistelemat hankkeet sijoittuvat kuitenkin aluevesi- eli yleisvesirajan sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden etäisyys rannasta olisi noin 15 - 20 kilometriä, kun talousvyöhykkeelle rakennettaviin voimaloihin etäisyys olisi kutakuinkin kaksinkertainen.

Alueista toinen on noin 150 neliökilometrin suuruinen ja sijoittuisi Luodon, Pietarsaaren ja Uusikaarlepyyn alueelle.

Toisen koko on noin 200 neliökilometriä ja se sijoittuisi Uudenkaarlepyyn, Vöyrin ja Mustasaaren kuntiin.

Pohjanmaan liiton maakuntakaavoituksen ja Metsähallituksen esiselvitysten perusteella alueet soveltuvat alustavasti merituulivoimatuotantoon teknisten ja ympäristöllisten tekijöiden osalta. Näillä alueilla ei ole Swanljungin mukaan selkeitä merituulivoimatuotantoa estäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueita tai puolustusvoimien harjoitusalueita.

Jossain kohtaa tulevaisuudessa on siis mahdollista, että edellämainitut seudun kunnat saavat pohdittavakseen Metsähallituksen kaavoitusaloitteet. Päätöksen niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee kunnan- tai kaupunginhallitus.

Jos aloite hyväksytään, Metsähallitus käynnistää varsinaisten toimijoiden eli energiayhtiöiden kilpailutuksen. Siihen varataan noin vuosi aikaa.

– Kilpailutus on pitkä prosessi, ja toimijat haluavat päästä mukaan hankekehitykseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eli ne haluavat päästä itse päättämään asioista. Toimijoiden investoinnit merituulivoimahankkeeseen ovat miljardien eurojen kokoluokkaa toteutuessaan, ja tässä mahdollisimman nopea eteneminen toimijan kannalta on kriittistä, Otto Swanljung perustelee kilpailutuksen nopeaa käynnistämistä.

Metsähallitus ja energiayhtiö Vattenfall solmivat joulukuussa 2022 sopimuksen Suomen ensimmäisestä avomeren tuulivoimapuistosta Korsnäsin kunnan edustalle. Sen suunniteltu kapasiteetti on 1,3 gigawattia ja arvioitu vuosituotanto 5 terawattituntia. Hankkeen kerrotaan valmistuvan 2030-luvulla.

Kunnilla on myös aluevesillään kaavoitusmonopoli. Jos kaavoitusaloite hylätään tai varsinainen kaavoitus kaatuu missä tahansa sen vaiheessa, merituulivoimaa ei asianomaisen kunnan alueelle tule.

Useamman kunnan kyseessä ollessa hanke voi sen sijaan edetä siinäkin tapauksessa, että joku kunnista asettuu poikkiteloin. Tällöin tarkastellaan, jääkö merituulivoimalle myönteisen kunnan alueelle riittävästi tilaa kannattavan voimala-alueen rakentamiseksi.

Pietarsaaren edustan talousvyöhykkeelle kaavailtu merituulivoimatoiminta ei Otto Swanljungin mukaan ratkaissut sitä, että Metsähallitus ei vielä jättänyt “naapuritonteista” kaavoitusaloitteita.

– Arvioimme tietysti hankkeiden yhteisvaikutuksia ja muun muassa sähköliittymien kapasiteettia ja seuraamme tarkasti miten lainsäädäntö kehittyy talousvyöhykkeellä. Tällä hetkellä näemme, että yleisillä vesialueilla [aluevesillä] on paremmat edellytykset merituulivoiman rakentamiseen, Swanljung sanoo.

Aluevesillä toteutettavasta merituulivoimasta Metsähallitus eli valtio saa vuokratuloja. Kunnat saavat puolestaan voimaloista kiinteistöveroa toisin, kuin talousvyöhykkeelle rakennettavista.