Paikallisuutiset

Maailmanmestaruus kelpaa Nina Heikkiselle kyllä: ”Parhaimmistoon pääsy ei ole mahdottomuus”

Toissa viikonloppuna voimanoston Pohjoismaiden mestaruuden voittanut, Pietarsaaren Voimailijoita edustava Nina Heikkinen ei juuri kainostele, kun hän vastaa kysymykseen tulevaisuuden tavoitteistaan lajissa.

– Suurin unelmani on maailmanmestaruus kolmen vuoden kuluessa. Sitä kohti tässä nyt mennään, Heikkinen sanoo samaan äänensävyyn kuin millä ostaisi kahvit huoltikselta.

Parikymppinen Heikkinen nostaa tällä hetkellä rautaa naisten juniorisarjassa eli alle 23-vuotiaissa. Siinä hänellä on vielä tuo kolme vuotta aikaa kehittyä ja taistella maailman kärkisijoista.

– Kun alan olla ikäluokan vanhimpia, mahdollisuudet kasvavat aika lailla. Jos kolme vuotta jaksan treenata täysillä, parhaimmistoon pääsy ei ole mahdottomuus.

Isä Tomi Heikkinen valmentaa tytärtään yhdessä Mika Honkaniemen kanssa. Hän mittailee tämänhetkistä kaulaa ikäluokan parhaisiin.

– Kyykyn maailmanennätys on nyt 210 kiloa. Nina on ottanut salilla 190, eli ollaan siinä aika lähellä. Penkissä ja maastavedossa annetaan tällä hetkellä 20–30 kiloa etua parhaimmille, Tomi Heikkinen laskee.

PM-kultaa Nina Heikkinen voitti Norjassa ennätystuloksellaan 435 kiloa (180–77,5–177,5) sarjassa 76 kg.

Verraten vähän aikaa voimanostoa harrastaneen Heikkisen meriitit viestivät sen puolesta, että voidaan puhua superlahjakkuudesta.

Pohjoismaiden mestaruuden alle 18-vuotiaissa hän saavutti vuonna 2021. EM-pronssin hän otti samana vuonna, ja tuossa sarjassa hän teki jalkakyykyssä nuorten maailmanennätyksen, 170,5 kiloa.

– Siihen nähden minkä aikaa olen treenannut, tulokset ovat tosi hyvällä tasolla. Tässä vaikuttaa urheilutausta. Olen pienestä asti harrastanut jotain, joten perusta oli kunnossa.

Kyllä tämä paljon vie aikaa ja energiaa, mutta kun tätä haluaa tehdä, jaksaa myös panostaa.

Nina Heikkinen aloitti urheiluharrastuksen taitoluistelulla ja vaihtoi sen myöhemmin salibandyyn. Korona-aikaan pelit ja harjoitukset menivät tauolle, ja hän alkoi käymään salilla.

– Innostuin voimanostosta niin, että se oli kerrasta poikki ja salibandy jäi. Vanhempienikin taustan takia tiesin, mitä voimanosto on, ja rupesin treenaamaan niitä liikkeitä. Pyysin isää tekemään minulle harjoitusohjelman.

Päivät kuluvat opiskellessa Centriassa Kokkolassa sosionomiksi. Vapaa-ajan ongelmia ei ole.

– Suurin osa vapaa-ajasta kuluu [Jeppis Gymin] salilla. Käyn treenaamassa neljä kertaa viikossa ja juoksen lenkkejä sen lisäksi. Kyllä tämä paljon vie aikaa ja energiaa, mutta kun tätä haluaa tehdä, jaksaa myös panostaa.

Isä ja tytär Heikkinen korostavat, että koko kropan pitää olla kunnossa ja tasapainossa, jotta moisiin painoihin yltää ja loukkaantumisriski vaativassa lajissa minimoituu. Treenit ovat hyvin monipuolisia.

– Kisoissa pitää päänkin olla kasassa, Nina Heikkinen sanoo.

On ollut hienoa huomata, että ollaan kaikki kavereita, vaikka kisataankin keskenämme.

Mentaalivalmennusta hän on saanut maajoukkueringissä. Jännityksen hallinta on yksi tärkeimmistä osioista.

– Olen tosi paha jännittäjä! Mutta kun pääsen ensimmäisestä kyykystä yli ja saan pelin avattua, sitten rupeaa helpottamaan.

Myös valmentajan mukaan kisatilanteessa lämmittelyn ajoittaminen ja psyykkisen puolen hallitseminen ovat keskeisimpiä tekijöitä.

– Pulssi on saatava alas oikeassa hetkessä, jotta kisanostoihin saadaan rauhallinen tilanne. Kilpailu kestää kolmesta kolmeen ja puoleen tuntiin. Jos pulssi on koko ajan 120, niin sehän vastaa jo maratonia, Tomi Heikkinen vertaa.

Suoritusten välillä on rentouduttava, ja se onnistuu parhaiten kuulokkeet korvilla ja tutun soittolistan avulla.

– Ei pidä kiinnittää huomiota siihen, mitä esimerkiksi vastustajat tekevät. Se vie liikaa huomiota ja on pois omasta keskittymisestä, Nina Heikkinen sanoo.

Hänelle urheilu ja voimanosto merkitsevät arjen tasapainottamista, omaa juttua, jonka aikana ei tarvitse miettiä muita asioita.

Pietarsaaren Voimailijoissa ei tällä haavaa ole liikaa junioreita kehittymässä. Nina Heikkinen markkinoisi lajia nuorille korostamalla sen monipuolisuutta.

– Tässä pystyy kehittämään itseään. Oman työn tulokset näkyvät. Ja voimanostoyhteisö on omanlaisensa. Kisareissuilla huomaa, miten siellä on kaikilla mahtavaa.

– Ja kyllä, samankin sarjan kilpakumppania kannustetaan. On ollut hienoa huomata, että ollaan kaikki kavereita, vaikka kisataankin keskenämme.