Paikallisuutiset
Kyläkoulu kaupungissa voi hyvin – Metsäkulma juhlii tasavuosia: Uudenkaarlepyyn suomenkielisellä alakoululla jo 90 vuotta mittarissa
Suomenkielinen alakoulu Uudessakaarlepyyssä täyttää 90 vuotta ja juhlii tulevana lauantaina.
Ensiluulemalta voisi ajatella, että kun kyse on verraten pienen vähemmistön koulusta voittopuolisesti ruotsinkielisessä kaupungissa, opetuksen suunnittelu hamaan tulevaisuuteen olisi helppoa. Sen kuin pysyy jyvällä syntymätilastoista. Vaan näin ei välttämättä olekaan.
Tänä syksynä Metsäkulman koulua käy 43 oppilasta esikoululaiset mukaan luettuina. Oppilasmäärä vaihtelee vuosittain, mutta lopulta melko vähän.
– Esimerkiksi viime keväänä esikouluun ilmoitettiin vain kaksi lasta. Päätimme integroida heidät 1.–2. luokkaan. Mutta syksyn tullessa meillä olikin seitsemän esikoululaista, joten he saivat oman ryhmänsä, rehtoriHilkka Norrgård kertoo.
"Koulurakennus, jossa on saman katon alla molemmat kieliryhmät, on kyllä ihan suositeltavissa." Hilkka Norrgård Metsäkulman rehtori
Tällainen viime hetken vaihtelu ei ole Metsäkulmassa tavatonta. Tänä vuonna osa lisäyksestä tuli kaupunkiin saapuneista ukrainalaisperheistä, osa kaksikielisistä perheistä, jotka päättivätkin valita lasten alakoulukieleksi suomen.
Norrgårdin mukaan suomenkielistä koulua ei erityisesti ole markkinoitu kaksikielisille perheille. Sitäkin toki voisi tehdä. Jos kotikielenä on ruotsi ja lapsi käy suomenkielistä koulua, kielen kehityksen ongelmia ei synny.
– Ei todellakaan. Minulla on oma kokemus siitä, sillä lapseni ovat käyneet suomenkielisen koulun Oravaisissa. Ruotsin kieli ei kärsinyt yhtään. Tänä päivänä he ovat täysin kaksikielisiä.
Uusikaarlepyy on sekä Hilkka Norrgårdin että koulutoimenjohtajaAnu Willmanin mukaan ottanut suomenkielisen alakoulun tosissaan, ja sen tulevaisuus vaikuttaa turvatulta.
– Meille on tullut aina oppilaita enemmän kuin tilastot näyttävät. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että Metsäkulma säilyy elinvoimaisena, Willman sanoo. Hän toimii myös tuntiopettajana Metsäkulmassa koulutoimenjohtajan tehtäviensä ohella.
– Käsitykseni mukaan Uudessakaarlepyyssä ymmärretään, että suomenkielinen koulu on tärkeä koko kaupungille. Se lisää houkuttelevuutta mahdollisten muuttajien silmissä.
Merkittävässä osassa on viime vuosituhannen puolella tehty päätös, jolla uusi suomenkielinen koulu rakennettiin silloisen Skogsparkenin, nykyisen Zacharias-koulun yhteyteen. Ruotsinkielinen Zacharias-koulu on vieläpä yhtenäiskoulu, jossa opetusta annetaan 0–9-luokille.
Vuonna 1998 valmistuneen koulukompleksin monet tilat ovat yhteiskäytössä, välitunneilla on yhteisaktiviteetteja, kouluilla on yhteisiä lukuvuositeemoja ja opettajiakin vaihdetaan puolin ja toisin.
Ratkaisu on Hilkka Norrgårdin mielestä tosi hyvä ja toimiva. Kahta koulua ei ole aidattu erilleen toisistaan.
– Oppilaat oppivat hyväksymään muun kielisiä ja tulemaan toimeen keskenään. Myös välituntisin leikitään toisen koulun oppilaiden kanssa.
Pietarsaaressa on vuosikausia kinattu siitä, voiko lähikouluja säilyttää sijoittamalla samoihin rakennuksiin sekä suomen- että ruotsinkielistä opetusta. Uudessakaarlepyyssä näin on eletty pitkälti yli 20 vuotta.
– Koulurakennus, jossa on saman katon alla molemmat kieliryhmät, on kyllä ihan suositeltavissa. Ongelmia ei ole aiheutunut, päin vastoin.
Aivan ensimmäinen suomenkielinen koulu Uuteenkaarlepyyhyn perustettiin jo vuonna 1897, mutta se lakkautettiin ilmeisesti oppilaspulan takia vuonna 1903.
Tampereen opettajayhdistys teki uuden yrityksen vuonna 1932, ja se on pitänyt pintansa 90 vuotta. Koulu on toiminut eri paikoissa, ja Metsäkulmassa on nyt menossa 24. vuosi.
Pitkää ikää juhlitaan lauantaina 8. lokakuuta. Tuolloin koululla nähdään 5–6-luokkalaisten esittämä näytelmä vanhan ajan koulusta, järjestetään paneelikeskustelu ja tavataan koulun entistä henkilökuntaa ja oppilaita.
Sakariaksen Enkelit ja Vintiöt -vanhempainyhdistys avustaa järjestelyissä.