Paikallisuutiset

Kranaattejakin verstaassa sorvattiin: Tempuksen tekijät palkittiin rakennusperinnön vaalimisesta

Tempushallissa, entisessä Nygårdin verstaassa, on jo vuoden verran järjestetty Pietarsaaren museon näyttelyitä. Rakennuksen näkyville jätetyt kattotuolitkin huokuvat paikallista rakennushistoriaa. Kuva: Pentti Höri

Nykyään Pietarsaaren museon näyttelytilana toimiva Tempushalli eli entinen Nygårdin verstas on palkittu Ebba Brahe -samfundetin (seura) diplomilla. Tarkemmin sanoen tunnustus menee kaupungille ja museolle, jotka ovat huolehtineet Otto Malminkadun varrella olevan vanhan autokorjaamon peruskorjauksesta ja muuttamisesta kulttuurikäyttöön.

– Juuri tällaiset rakennukset, kuten verstaat ja ulkorakennukset, jäävät monesti kaupunkiympäristössä puristuksiin. Ne ovat olennainen osa miljöötä, mutta häviävät usein ensimmäisinä, Ebba Brahe -seuran puheenjohtaja Guy Björklund totesi palkinnon myöntämistilaisuudessa.

– Vanhoissa kaupunkikeskustoissa on ollut eri toimintoja, kuten autoistumisen kaudelta olevat korjaamot. Tämä ei ole ainut eikä ensimmäinenkään, mutta on ollut olennainen osa Etelänummen kaupunkikuvaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nykyinen museonjohtaja Carola Sundqvist vastaanotti diplomin edeltäjältään Guy Björklundilta, joka johtaa puhetta Ebba Brahe -seurassa. Kuva: Pentti Höri
Wärtsilän valimossa tehtiin heitinkranaatteja, jotka sitten sorvattiin tässä rakennuksessa.

Rakennus oli tyhjillään vuosikymmenet. Peruskallion päälle rakennettu kivitalo on kuitenkin säilynyt kaiken aikaa ryhdikkäänä.

Sen rakensi vuonna 1937 liikemies ja autokauppias Atte Holmström. Sen jälkeen siinä on ollut useampia korjaamoyrittäjiä, viimeksi Roger Nygård, mistä tulee rakennuksen myöhemmille ajoille säilynyt nimi.

Verstaalla oli oma merkittävä roolinsa sotavuosina.

– Wärtsilän valimossa tehtiin heitinkranaatteja, jotka sitten sorvattiin tässä rakennuksessa, entinen museonjohtaja Björklund kertoi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pietarsaaren kaupunki osti tyhjän hallin 1980-luvun alussa. Sille on aikain saatossa suunniteltu useampaakin käyttötarkoitusta.

Jossain vaiheessa kortteliin kaavailtiin eläkeläisten asuntoja. Verstas olisi tuolloin toiminut huoltorakennuksena, johon oli piirretty muun muassa uima-allas.

Autokorjaamo rakennettiin vuonna 1937 suoraan peruskallion päälle, eikä se ole siitä heilahtanut mihinkään. Kuva: Pentti Höri

Viereisellä tontilla sijaitsevan museon käyttöön sitä alettiin pohtia reilut 20 vuotta sitten. Varsinaisiin töihin päästiin alkuvuodesta 2022. Tempushalliksi nimetyn tilan avajaisia vietettiin reilu vuosi sitten.

– Kun tätä suunniteltiin, kävimme kahteen otteeseen Lapuan Vanhassa Paukussa. Sen taidehalli on samantyyppinen, joten tutustuimme sen liikkuviin väliseiniin ja toimintoihin, nykyinen museonjohtaja ja palkinnon vastaanottaja Carola Sundqvist kertoi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tämän korjaamisella on suuri merkitys museon toiminnalle, jonka voimme nyt levittää kahdelle tontille.

Hän pitää lopputulosta erittäin onnistuneena. Remonttiin saatiin valtionavustusta 150 000 euron verran.

– Iso kiitos museolta kaupungille ja tekniselle toimelle. Tämän korjaamisella on suuri merkitys museon toiminnalle, jonka voimme nyt levittää kahdelle tontille. Se helpottaa työtämme, Sundqvist sanoi.

Hänen edeltäjänsä valotti tilaisuudessa erästä yksityiskohtaa, joka tekee itse talosta pieneltä osin paikallista rakennushistoriaa.

Sen kattotuolit nimittäin valmistettiin teräksestä Skatassa sijainneessa verstaassa. Kyse oli ensimmäisistä sähköhitsauksella tehdyistä tuon kokoluokan tuotteista.

1930-luvulla ei ollut varauduttu niin väkevään äkilliseen sähkövirran tarpeeseen, joten työn käynnistyttyä koko Skata pimeni. Yrittäjä hankki moottorilla käyvän generaattorin, mistä kehittyi samalla kaupungin ensimmäinen liikkuva sähköhitsausyksikkö.

Nämä historialliset kattotuolit päätettiin jättää näkyville uudisremontin yhteydessä.

Museon näyttelyhallin remontista ovat tekemättä vielä pihatyöt. Kuva: Pentti Höri

Ebba Brahe -seuran perustivat rakennussuojelusta kiinnostuneet yksityishenkilöt vuonna 1957. Tuolloin kaupungissa käytiin kädenvääntöä Isollakadulla lähellä kirkon tapulia sijainneesta Castrénin talosta, joka lopulta purettiin modernin kerrostalon tieltä.

– Tämä joukko reagoi asiaan, ja vapaaehtoistyölle pohjaava seura perustettiin vaalimaan Pietarsaaren rakennettua kulttuuri- ja ympäristöperintöä, Guy Björklund kertoi.

Seura on jakanut yhteensä 15 kunniakirjaa vuodesta 1996 lähtien. Niitä on osoitettu yksityisille ja yhteisöille, jotka ovat onnistuneet työllään säilyttämään historiallista rakennuskantaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä