Paikallisuutiset

Koulukyydit nyt tiettävästi kunnossa – Keijo Paananen: "Hieman ihmettelen, että miksei järjestetä riittävästi koulukyydityksiä vastaamaan päätettyä asiaa"

Koulukyyditykset ovat Pietarsaaressa nousseet alkaneen lukuvuoden ensihetkien puheenaiheeksi. Oppilaiden vanhemmista ehkä on aktiivisimmin ollut liikkeelläAnniina Lehtinen. Hän arvioi kahden Länsinummen alakoulua käyvän poikansa koulupäivien kokonaispituuden venyneen lainvastaisiksi kiitos kyyditysaikataulujen.

Kuluvan viikon alusta alkaen asia ratkaistiin käynnistämällä yksi uusi koulukuljetusvuoro. Lehtinen sanoo olevansa päätökseen sinänsä tyytyväinen, mutta ihmettelee asian vaatimaa vaivannäköä.

– Olen väsynyt, olen soittanut niin monta puhelua. Tuntui, että asia meni alusta asti pieleen, kun alkuperäinen tieto kuljetuksista tuli vasta koulun alkua edeltäneenä perjantaina.

Koulukyydityksiä eivät järjestä koulut, vaan kaupunki eli koulutoimi niillä resursseilla, jotka tähän on budjetoitu.

– Kaupunkihan aikanaan päätti, että kolmen kilometrin koulumatkan rajan ylittävät lapset saavat koulukyydityksen kolmanteen luokkaan asti, muistuttaa Länsinummen koulun rehtoriKeijo Paanenen.

– Silloin pitäisi olla myös resurssit tämän toteuttamiseen eli ei niin, että odotusaika pitkittyy lainsäädännön vastaisesti. Eli hieman ihmettelen, että miksei järjestetä riittävästi koulukyydityksiä vastaamaan tätä päätettyä asiaa, Paananen jatkaa.

Pohjimmiltaan koulukuljetuksien niukkuus on siis vaaleilla valittujen poliitikkojen tekemä valinta.

– He päättävät rahoista. Eli jos lisätään kuljetuksia niin se maksaa ja asia riippuu poliitikkojen hyväksynnästä.

– Rehtorit ovat tässä pieni nappula sikäli, että heidän tehtävänään on tehdä lukujärjestykset niin, että ne ovat oikeudenmukaisia ja tasapuolisia kaikkien oppilaiden osalta huomioiden muun muassa eri opettajien opetustunnit, erityisopetus, avustajatuki, terapiat, kuljetukset ja niin edelleen, Keijo Paananen sanoo.

Periaatteessa lukujärjestyksiä voisi tarpeen tullen muuttaa rajallisten koulukyyditysten tarpeita vastaamaan. Käytännössä seuraisi merkittäviä hankaluuksia. Pitäisi joko poistaa ryhmissä oltavat jakotunnit tai järjestettävät samanaikaista tuplaopetusta sen vaatimin resurssein.

– Ja jos jakotunnit eli ryhmät poistetaan, niin silloin oppilaiden oikeus saada riittävää yksilöllistä tukea ei toteudu. Silloinkin lainsäädännöllinen ohjeistus horjuu. Rehtorit tekevät lukujärjestykset niin, että ne toimivat lain puitteissa.

– Toki sellaisiakin ratkaisuja voidaan tehdä, että aloitetaan kahdeksalta joka aamu, mutta silloin pitäisi olla tuplaopetus kahdessa ryhmässä, jos jakotunnit pidetään. On oma kysymyksensä, olisiko tällainen kokonaisuutena hyvä, Paananen jatkaa.

Koulu ei vastaa kyydityksistä, mutta kylläkin siitä, että kotikyydille lähtöä tai ensimmäisen tunnin alkua voi odottaa turvallisesti ja virikkeellisesti.

– Meillä on täällä valvonta ja kaksi avustajaa eli avustajat aamu- ja iltapäivätoimintatilassa, jossa askarrellaan ja pelataan, saa lukea ja piirtää, Keijo Paananen avaa.

Hän muistuttaa, että koulun on käytännössä mahdoton olla tarkasti kartalla siitä, miten pitkiksi kunkin oppilaan päivät kyyditysten kanssa venyvät. Niinpä huoltajien onkin hyvä olla itse aktiivisia.