Paikallisuutiset

Kolme neljästä yhä opiskelutiellään – valkolakin jälkeen jäädään harvoin Pietarsaareen

Pentti Höri

Viime viikolla Pietarsaaren Sanomissa haastateltiin Seinäjoelle muuttaneita entisiä pietarsaarelaisia, jotka olivat valinneet uuden osoitteensa sen mukaan, mihin omat lapset ja lastenlapset olivat asettuneet.

Opiskelu ja työ vie nuoria pois kaupungista, joten ketjureaktion jatkuminen ei ole mitenkään epätodennäköistä.

PS arpoi Pietarsaaren lukion ylioppilaista vuosikerran 2010 tarkastelun alle. Valkolakin sai tuona keväänä 36 suomenkielistä nuorta.

Yritimme selvittää, missä he ovat nyt. Heistä 27 asuu tällä hetkellä muualla, enimmäkseen isommissa kaupungeissa. Muutaman tie on vienyt ulkomaille asti.

Seitsemän asuinpaikka on Pietarsaaressa tai Pietarsaaren seudulla. Kahdessa tapauksessa ”jäljitys” ei onnistunut.

Kahdeksan vuotta lakituksen jälkeen yhdestä ylioppilasikäluokasta siis 75 prosenttia, kolme neljästä, asuu ja toimii muualla kuin kotiseudullaan.

Tulos on satunnaisotannasta huolimatta hyvinkin tyypillinen, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski kertoo.

– Tämä kuvaa aika hyvin kokonaisuutta myös muiden ikäluokkien osalta, Sulkakoski arvioi.

– Sanoisin, että ne ylioppilaat, jotka ovat korkeakouluihin hakeneet ja päässeet, aika pitkälle myös sijoittuvat työpaikan takia muualle kuin Pietarsaareen. Monet ovat päässeet hyviin ammatteihin ja yliopistomaailmaankin.

Sulkakosken mukaan ilmiö on voimakkaampi juuri lukiosta korkeakouluihin ponnistavien kohdalla. Ammattikorkeakouluun jatkaville työtä saattaa löytyäkin helpommin kotiseudulta.

Lukion aloittavien määrät ovat pienentyneet tasaista tahtia. Ilmiö on sama muuallakin Suomessa.

Rehtorina 27 vuotta toiminut Sulkakoski on nähnyt muutoksen selvästi.

– Minun aikanani lukion on enimmillään aloittanut 77 oppilasta. Lasku on ollut tasaista, joskin tämän syksyn 45 aloittajan määrä oli hyvä. Koko ikäluokasta keskimäärin noin 40 prosenttia käy lukion.

Vaikka enemmistölle ylioppilaista muuttokuorman pakkaaminen on todellisuutta, Hannu Sulkakoski ei voi todistaa varsinaisesta kaukokaipuusta lukiolaisten parissa.

– Aika moni olisi valmis palaamaan, mikäli työpaikka löytyisi paitsi itselle myös puolisolle. Tämä ei useinkaan onnistu, joten meidän seudullamme tätä voidaan pitää kompastuskivenä.

Ilmiö näkyy esimerkiksi opetusalalla.

– Olemme menettäneet hyviä opettajia, koska puolisolle ei ole löytynyt työtä. Näkisin mielelläni, että yritysten rekrytoijat pitäisivät enemmän yhteyttä keskenään, Sulkakoski sanoo.