Paikallisuutiset

Kartta kestävään yrittämiseen: ympäristötekojen ja kierrätyksen sitomista liiketoimintaan pidetään kilpailuvalttina – ja elinehtona

Pohjanmaalaiset elinkeinoelämän kehitysyhtiöt ovat yksissä tuumin laatineet maakunnan yritysten käyttöön työkalun, jolla nämä voivat kehittää toimintaansa ja tuotantoaan kohti kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.

Tiekartaksi nimetty 80-sivuinen, yksityiskohtainen ohjeisto on maakunnan noin 15 000 yrityksen hyödynnettävissä alasta ja koosta riippumatta.

– Varmaa on, että kestävyysajattelu on tullut jäädäkseen. Kaikilta yrityksiltä vaaditaan muutoksia, jotta Suomen hiilineutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2035 mennessä, projektipäällikköGöran Östberg VASEKilta muistuttaa.

Tiekartan ovat laatineet Vaasanseudun Kehitys Oy:n (VASEK) kanssa Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia, Kristiinankaupungin elinkeinokeskus ja Dynamo Närpes.

”Visioinnin sijasta olemme laatineet konkreettisia työkaluja yrityksille, joiden johdon on otettava ensi askeleet ja päätettävä, että nyt aloitetaan.” Göran Östberg Vasek

– Kiertotalous vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia ja antaa monia mahdollisuuksia yrityksille kaikilla toimialoilla, projektipäällikköRasmus Hautala sanoo.

Ohjeistusten kokoajien mukaan kiertotalouden mukaisista kestävistä liiketoimintamalleista on odotettavissa muun muassa rahallista säästöä, kasvavaa kysyntää, vahvempia tavaramerkkejä ja vähemmän ympäristöriskejä.

– Kun edetään kohti kestävää toimintaa järjestelmällisesti ja pienin askelin, huomaa yritys pian olevansa myös tehokkaampi, kilpailukykyisempi ja kiinnostavampi asiakkaiden silmissä, projektipäällikköTomas Knuts Concordiasta kertoo.

Pedersöreläisellä, tavarankuljetusperävaunuja valmistavalla Ekerillä havahduttiin energiansäästöön ja kestävyysajatteluun jo muutama vuosikymmen sitten.

Laatu-, ympäristö- ja jälkimarkkinointipäällikköDaniel Asplund poimii pari esimerkkiä yrityksen strategiasta ja samalla kilpailuvalteista. Yksi on perävaunujen valmistaminen alumiinista, toinen on keskittyminen sivuaukeaviin rekkavaunuihin.

– Alumiiniosat ovat kevyempiä. Niiden valmistus vaatii enemmän energiaa, mutta jos perävaunuun saadaan joka päivä lastattua enemmän tavaraa, kokonaispäästöt vähenevät, Asplund sanoo.

Materiaali- ja pintakäsittelyvalinnoilla vaunun käyttöikä saadaan nostettua 20–30 vuoteen. Asplundin mukaan elinkaarensa aikana tuote kuormittaa ympäristöä vähemmän, ja liikenteestä poistettuna sitä voi käyttää varastotilana.

Kun perävaunu aukeaa kokonaan pitkältä sivultaan, siihen voi lastata lukuisia eri tuotteita, joiden purku ja lastaus käy pysähdysten aikana nopeasti. Tämä säästää aikaa ja kuljetuskilometrejä.

Ekerillä on myös huomattu, että varsinkin nuoremmat työnhakijat ovat kiinnostuneita yrityksen arvoista ja nimenomaan kiertotalousperiaatteista. Asiakkaiden palaute ja tiukemmat tuotevaatimukset ovat luonnollisesti nykypäivää.

– Sitä tulee yhä enemmän, ja se pakottaa meidät tekemään työtä näiden asioiden eteen. Mitä aikaisemmin aloitamme, sen paremmalta näyttää tulevaisuus, Daniel Asplund kertoo.

Yrityksessä on jo käynnissä johdon koulutus kestävyyden ja kiertotalouden hyödyntämiseen. Asplundin mukaan tavoitteena on nivoa nämä periaatteet kaikkeen Ekerin toimintaan.

Tuotteiden ilmastovaikutuksista 80 prosenttia sanotaan johtuvan päätöksistä, jotka tehdään suunnittelupöydällä. Muotoilu nostetaankin uudessa tiekartassa korkeaan rooliin.

– Tämä ilahduttaa myös koulutuksen tarjoajaa. On selvää, että meidän on otettava koppi tästä, ammattikorkeakoulu Novian koulutuspäällikköEmma Westerlund toteaa. Noviassa Pietarsaaressa koulutetaan muun muassa muotoilijoita.

– Rakennamme osaamista tämän ympärille ja kohtaamme suoraan myös elinkeinoelämän ja valmistavan teollisuuden tarpeet. Alamme räätälöimään koulutustuotteita yhteistyössä, Westerlund sanoo.

Tiekartan piirtäjät rohkenevat sanoa tehneensä siitä lajissaan Suomen toimivimman.

– Visioinnin sijasta olemme laatineet konkreettisia työkaluja yrityksille, joiden johdon on otettava ensi askeleet ja päätettävä, että nyt aloitetaan. Prosessit ovat pitkäkestoisia, Göran Östberg kertoo.

Tavoitteena on pystyttää virtuaalinen osaamiskeskus, jonne yritykset löytäisivät. Viestiä viedään yritystasolle seminaarien, webinaarien ja yrityskäyntien muodossa.

– Ajatuksena on saada 20–30 edelläkävijäyritystä malleiksi ja kertomaan muille kokemuksistaan, Östberg sanoo.