Paikallisuutiset
Henriksson: Työvoimaa Pietarsaareen kannattaa etsiä myös Suomesta
Suomenkielisten kato Pietarsaaresta huolestuttaa rkp:n puheenjohtajaa, joka haluaa kääntää muuttoliikkeen suunnan.
Pentti Höri
Nuoret suomenkieliset perheet pitää saada pysymään Pietarsaaressa ja uusia muuttamaan kaupunkiin. Näin sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, kansanedustajaAnna-Maja Henriksson.
– Tähän pitäisi panostaa erityisen paljon ja yhteisvoimin katsoa, mitä pystymme tekemään. Poliittinen tahto on tässä yhteneväinen, Henriksson toteaa.
Pietarsaari menettää tällä hetkellä suomenkielisiä asukkaitaan sekä nuoremmasta että vanhemmasta päästä. Henrikssonin mielestä tilanne on huolestuttava, mutta samalla hieman ihmeellinen.
”Kunhan vain osaisimme markkinoida sitä, että tänne uskaltaa kyllä muuttaa ja täällä pärjää niin suomeksi kuin ruotsiksi.” Anna-Maja Henriksson
– Pietarsaaren seutu kuuluu maamme parhaimpiin, kun katsotaan työllisyyden kehitystä. Lukujen perusteella tänne pitäisi muuttaa ihmisiä.
Kokonaisuutena seudun väkiluku on hienoisessa kasvussa, mutta itse kaupunkikin tarvitsisi Henrikssonin mukaan asukaslisäystä.
Seutukunnan monet yritykset kärsivät tällä hetkellä työvoimapulasta. Sitä lievittääkseen kehittämisyhtiö Concordia ja seudun yritykset kävivät vastikään rekrytointireissulla Tukholmassa asti.
Anna-Maja Henriksson näkee, että vastaavia satsauksia olisi syytä suunnata myös laajemmalti kotimaahan.
– Concordian kannattaisi aktivoitua ja miettiä, mihin päin Suomea olisi hyvä suuntautua ja mennä yritysten kanssa kertomaan Pietarsaaren seudusta ja sen työ- ja asuinmahdollisuuksista.
Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät muitta mutkitta kohtaa, mutta Henrikssonin mukaan tässä ei ole koko totuus. Tekijöitä voi löytyä laajaltakin alueelta, jos toimitaan kuten seudulla muutamissa yrityksissä on tehty.
– Esimerkiksi Baltic Yachts räätälöi itse jatkokoulutuksen niille, jotka sopivat heille töihin. Koko koulutuspaletin ei tarvitse olla kerralla valmiina.
Henrikssonin mukaan Pietarsaari ei ole osannut pitää tarpeeksi meteliä itsestään, jotta sen vetovoima havaittaisiin Suomessa. Hän luettelee monta asiaa kuten kaupungin kauneuden, pitkän historian, kulttuuri- ja urheiluelämän sekä edulliset asuinkustannukset – ainakin pääkaupunkiseutuun verrattuna.
– Vastaavalla rahalla, jolla saat kaksion Helsingistä, ostat täältä hulppean talon. Tämähän on meidän valttikorttimme. Kunhan vain osaisimme markkinoida sitä, että tänne uskaltaa kyllä muuttaa ja täällä pärjää niin suomeksi kuin ruotsiksi.
Parhaita markkinoijia ovat pietarsaarelaiset itse, hän huomauttaa.
– Jokainen kaupunkilainen tuntee varmasti jonkun, joka asuu Pietarsaaren ulkopuolella. Kun kerromme omasta kaupungistamme, toimimme samalla sen lähettiläinä. Voimme itse miettiä, millaisen kuvan annamme keskustellessamme muiden kanssa.
Kun suomenkielisiltä pietarsaarelaisilta kysyy omankielisistä palveluista, ensimmäisten joukossa manataan yleensä pulaa suomea taitavista päivystyslääkäreistä. Anna-Maja Henrikssonin mukaan ongelma on sairaalapalveluiden osalta yleensäkin laajempi.
Hän ei jätä tilaisuutta käyttämättä sivaltaakseen valtiovaltaa toimintaedellytysten kaventamisesta, esimerkkinä pakottaminen päiväkirurgisten leikkausten lopettamiseen. Anestesiologin puute vaarantaa potilasturvallisuuden.
– Tämä on suuri ongelma ja kaikille yhteinen, riippumatta siitä mitä kieltä puhutaan.
– Yhteinen huoli on, että ylipäänsä löytyy lääkäreitä.
Henriksson korostaa, ettei valtuuston puheenjohtajana tai kansanedustajana kykene suoraan vaikuttamaan lääkärien rekrytointiin, vaan se on sairaalan johdon tehtävä. Mutta jos kielitaitoisen lääkärin palkkaaminen olisi raha-asia, se olisi hänen mukaansa jo hoidettu.
– Poliitikkojen tahtotila on selvä. Palvelujen pitää toimia suomeksi ja ruotsiksi. Jos ratkaisu olisi niin helppo, että suomea osaavalle lääkärille maksettaisiin jokin lisä, niin mielestäni se olisi mahdollista tehdä – kuten myös muualla Suomessa, missä tarvitaan ruotsinkielisiä palveluita.
Suomenkielisten pietarsaarelaisten pääluvun aleneva trendi on Anna-Maja Henrikssonin mukaan saatava kääntymään. Politiikan keinot ovat rajalliset, mutta hän rohkaisee kaikkia kaupunkilaisia talkoisiin nostamaan paikkakunnan hyviä puolia esille.
Hän ehdottaa kieliryhmille yhteistä, epävirallista foorumia, joka voisi kokoontua esimerkiksi parin kuukauden välein.
– Voisimme tavata ilman sen kummempaa agendaa ja miettiä, mitä voisimme yhdessä tehdä enemmän ja miten kehittäisimme Pietarsaarta. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen ja syntyy dialogia, yleensä syntyy myös hyviä ajatuksia. Luulen, että sellaiselle olisi kysyntää. Ei se ainakaan tilannetta mitenkään huonontaisi.
Mikä toimisi riittävänä houkuttimena?
– Vaikkapa pullakahvit. Yleensä tulevaisuudestaan kiinnostuneet ihmiset tulevat, jos heille annetaan se mahdollisuus.
Pentti Höri
Kulttuuri
