Paikallisuutiset

Aspegrenin säätiö hakeutui konkurssiin - ”Parhaamme on yritetty”

Puutarhasäätiön edustajat jättivät konkurssihakemuksen maanantaina. Säätiön velat ovat kaikkiaan noin 900 000 euroa.

Pitkään jatkuneet talousvaikeudet johtivat pietarsaarelaisen Aspegrenin puutarhasäätiön hakeutumiseen konkurssiin. Säätiön velkataakka on noin 900 000 euroa.

– Syynä on maksukyvyttömyys. Ei ole varaa maksaa laskuja, toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Silvennoinen.

Päätöksen konkurssiin hakeutumisesta säätiön hallitus teki viime torstaina. Hakemus käytiin jättämässä Kokkolan käräjäoikeuden kansliaan maanantaina

– Voin sanoa, että parhaamme on yritetty 20 vuotta, palkatta, päivittäin ja viikoittain. Maanantain piti henkilökohtaisesti olla iloinen päivä kun täytin 80 vuotta, mutta ilo oli kaukana kun joutui viemään konkurssihakemusta, Silvennoinen kuvailee.

Säätiön osalta konkurssi tarkoittaa Silvennoisen mukaan sitä, että säätiön toiminta on päättynyt, valot on sammuttu ja ovet pantu lukkoon.

– Kaikki tapahtumat ja varaukset on toistaiseksi peruttu eikä uusia järjestetä.

Silvennoinen kertoo, että säätiöllä on alueesta puutarhoineen ja rakennuksineen kokonaisvastuu. Säätiölle kuuluvat kaikki rakennukset paitsi olkikattoinen aitta, joka on Pedersören kotiseutuyhdistyksen omaisuutta.

– Puutarha on oma tonttinsa, mutta se on silti säätiön omaisuudessa.

Tulevaisuus on suuri tuntematon tällä hetkellä.

– Emme tietenkään tiedä kuka ostaa mahdollisesti mitäkin. Pesänselvittäjä yrittää realisoida omaisuutta rahaksi tai mahdollisesti etsiä uusia toimijoita. Kaupungin matkailun kannalta on melkoinen heikennys jos toiminta ei jatku. Puutarha pappiloineen on ollut tärkein ja tunnetuin turistikohde, jonne on tultu kaukaa, Silvennoinen muistuttaa.

Velkasumma koostuu mm. maksamattomista veroista sekä veloista kahdelle pankille, kaupungille, sekä yhdelle hallituksen jäsenelle, jolta on lainattu yli 100 000 euroa. Lisäksi on maksamattomia materiaalilaskuja. Pietarsaaren kaupungille säätiö on velkaa 298 000 euroa tällä hetkellä.

– Korkojen voimakas nousu tarkoitti säätiön taloudelle sitä, että kaupungin velan korko noin kahdeksankertaistui ja pankin melkein kolminkertaistui, Silvennoinen laskeskelee.

Toivoa oli ilmassa vielä koronaa edeltävänä aikana vuonna 2019.

– Vuosi 2019 oli hyvä. Sen perusteella laskettiin, että päästään samaan tilanteeseen sitten koronan hellittäessä. Tilanne ei todellakaan palannut samalle tasolle.

Tulonlähteitä ovat olleet mm. ravintola, kokoustiloista saadut vuokrat ja ulkoilmatilaisuudet.

Pietarsaaren kaupunki on aiemmin useana vuotena maksanut säätiölle 50 000 euron toimintatukea, josta säätiö on ollut riippuvainen.

Talousvaikeuksien taustalla on odotettua kalliimmaksi tullut pappilan remontti. Pappilan peruskorjauksen budjetti oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Kiinteistön kauppahinta ei sen sijaan päätä huimannut, sillä pappila rakennuksineen siirtyi aikoinaan yhdellä eurolla säätiölle.

– Kaikkine kustannuksineen lopullinen lasku nousi remontin jälkeen lähes 2 miljoonaa euroon. Rahaa on mennyt aivan koko alueelle, summaa Pentti Silvennoinen.

Talouden tilannetta on yritetty korjata vuosien ajan ulkopuolisella rahoituksella ja kaupungilta saadulla lainalla.

Aspegrenin puutarhasäätiö, Stiftelsen Aspegrens trädgård, perustettiin vuonna 2007 hallinnoimaan ja kehittämään aluetta. Säätiön perustivat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Luodon kunta ja Pohjanmaan liitto.

Säätiölle siirtyi vastuu kokonaisuudesta Aspegrenin puutarhoineen ja Rosenlundin pappiloineen vuonna 2010.

Puutarhan toimintaa on ollut kehittämässä myös Aspegrenin puutarhayhdistys.

– Kaikki raha mikä on tullut, on myös mennyt säätiölle eikä senttiäkään ole mennyt kellekään henkilölle. Haluan tehdä tämän selväksi, ettei tule kenellekään käsitystä, että joku yksityinen henkilö on hyötynyt, sanoo Pentti Silvennoinen.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Österbottens Tidning.