Paikallisuutiset

Allan Hjulfors ja Kari Laukkonen saivat ympäristöpalkinnon Ähtävänjoen suojelusta

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pedersöreläiselle viljelijäAllan Hjulforsille ja evijärveläiselleKari Laukkoselle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ympäristöpalkinto Ähtävänjoen eteen tehdystä pitkästä elämäntyöstä.

Hjulfors oli aikanaan yli 40 vuotta sitten löytämässä joesta suojeltuajokihelmisimpukkan helmeä, josta tuli valtakunnallinen uutinen.

Vain pieni osa jokihelmisimpukoista eli raakuista tuottaa helmen. Jokihelmisimpukat on erittäin suojeltuja, ja niiden löytyminen esti aikanaan Björkforsin voimalan laajennussuunnitelmat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pedersöreläiselle Allan Hjulforsille ja evijärveläiselle Kari Laukkoselle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ympäristöpalkinto.
Pedersöreläiselle Allan Hjulforsille ja evijärveläiselle Kari Laukkoselle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ympäristöpalkinto. Kuva: Teemu Tuovinen

Ähtävänjoen vesistöalueella raakkuatiedetään olevan vain pääuomassa Evijärvestä alavirtaan päin olevalla alueella, ja ne ovat kuolemassa sukupuuttoon. Raakkujen heikosta tilasta johtuen Ähtävänjoesta siirrettiin noin viisi vuotta sitten yhteensä 200 simpukkaa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle.

Hjulfors ja Laukkonen ovat SLL:n Pohjanmaan piirin mukaan yhdessä pienen joukon kanssa pitkään ja aktiivisesti ajaneet Ähtävänjoen tilan parantamiseen liittyviä asioita.

– Vuosikymmenten työ jokihelmisimpukoiden, kalaston ja rantaluonnon suojelun osalta on ollut merkittävää ja aitoa kansalaistyötä luonnon hyväksi. Pitkäjänteinen asioiden eteenpäin vieminen tuo hiljalleen tulosta ja suurimpana tavoitteena onkin saada Ähtävänjoki joskus vielä vaelluskalajoeksi, kun voimaloiden ohi ajan myötä saataisiin kalatiet ja nousumahdollisuudet, SLL kirjoittaa Facebook-tilillään.

Ähtävänjoki virtaa erittäin maatalousvaltaisella alueella, mikä yhdessä joen valjastamisen vesivoiman tuotantoon kanssa on pääasiallinen syy raakkukannan huonoon tilaan. Joen vedestä on mitattu myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia ja alhaisia pH arvoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Veden laatu on heikentynyt maa- ja metsätalouden seurauksena, ja lohikanta on tuhoutunut vesivoimalapatojen vuoksi.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä