Paikallisuutiset

Alholmens Kraft pyörii pakkasipäivinä täysillä - sähkön noussut markkinahinta parantaa kannattavuutta

Pietarsaari

Alholmens Kraftin voimalaitos tuottaa pakkaspäivänä energiaa täysillä. Sähkön markkinahinta on myös noussut, mikä parantaa kannattavuutta. Voimalaitos käyttää tällä hetkellä raaka-aineenaan 45 % puubiopolttoainetta, 30 % turvetta, 20 % kivihiiltä ja 5 % kierrätyspolttoaineita Ekoroskilta. Suurin osa polttoaineesta on kotimaasta, vain kivihiiltä tuodaan.

– Puuraaka-ainetta ja turvetta meille tulee noin 150 kilometrin säteeltä, pääosin Keski-Pohjanmaalta, mutta lisäksi Pohjanmaalta ja osin Etelä-Pohjanmaalta. Voimalaitokselle kuljettaa raaka-ainetta yli 50 rekkaa vuorokaudessa, toimitusjohtajaBjörn Åkerlund toteaa.

Voimala työllistää 39 henkilöä. Välillisesti polttoaineen tuotannossa ja kuljetuksessa työllistyy noin 300 - 400 henkeä. Sähköntuotantokapasiteetti laitoksessa on 265 megawattia. Lisäksi tuotetaan kaukolämpöä Katternölle välitettäväksi Pietarsaaren kaukolämpötalouksiin. Niin ikään UPM:lle menee prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Niiden määrä on viime vuoden mittaan noussut. Yhtiöllä on ollut tarpeita.

Polttoainetilanne on tällä hetkellä hyvä. Viime kesänä saatiin nostettua turvetta, oli kuiva kesä, ehkä liiankin. Tuotantoa jouduttiin rajoittamaan tulipalovaaran takia.

– Monet tuottajat saivat turvetta kuitenkin odotettua enemmän. Meillä on omia tuotantoalueita esimerkiksi Kaustisella, Evijärvellä ja Kauhavalla, Björn Åkerlund mainitsee. Yhteensä tuotantoalueita on 15 - 20. Lisäksi ostetaan ulkopuolisilta.

Puubiopolttoaineen osalta on yhteistyötä UPM:n kanssa. Sen hakkuilta saadaan puuntähteitä ja tehtaalta kuorijätettä. Lähialueelta tulee varsin hyvin myös kierrätyspuuta. Tämän hetkinen tilanne on suosinut puubiopolttoaineen ja turpeen käyttöä. Sähkön markkinahinta on noussut ja tilanne on ollut vakaa.

– Puupolttoaineen tuotanto varsinkin on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii tasaisia markkinoita. Nykyisin sähkömarkkinat yleensä muuttuvat nopeasti, Björn Åkerlund sanoo.

Toisaalta päästöoikeuksien hinta on kohonnut. Kun ne aiemmin olivat 7 euroa tonnilta, ovat ne nyt 25 €. Tämä lisää tuotantokustannuksia.

Lähialueella on useita voimaloita, jotka kilpailevat Alholmens Kraftin kanssa polttoaineista. Niitä on Vaasa, Seinäjoki, Kokkola -akselilla. Luonnollisesti etäisyydet ja toisaalta hyvä logistiikka vaikuttavat.

– Alkanut kausi on tuotannon kannalta sujunut varsin hyvin. Vuoden mittaan kehitykseen vaikuttaa se, miten Pohjoismailla ensi syksynä ja talvella on vesivarantoja ja vesivoimaa. Kuiva kesä heikensi vesitilannetta ja sähkön hinta nousi. Syksyn aikana vesitilanne on lähes normalisoitunut.

– Olkiluoto III:n pitäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan aloittaa toimintansa ensi vuoden tammikuussa. Tällöin Suomen markkinoille tulee runsaasti lisäkapasiteettia, mikä vaikuttaa hintatasoon, Björn Åkerlund huomauttaa.

Se puolestaan vaikuttaa kaikkiin tuottajiin. Mikäli sähkön hinta laskee ja tuotantokustannukset nousevat, monien laitosten kannattavuus heikkenee.

– Talvisin Suomessa joka tapauksessa tarvitaan riittävästi kapasiteettia tuottaa sähköä ja lämpöä.

Iso haaste voimaloille on niin ikään ilmastosopimus ja tavoitteet yltää hiilivapaaseen energiantuotantoon. Sen pitäisi esimerkiksi Suomessa toteutua noin kymmenen vuoden kuluttua. Lisäksi on edellytetty turpeesta luopumista viimeistään 2040.

– Mikäli vaaditaan biopolttoaineisiin siirtymistä, olisi energia-alalle turvattava riittävä siirtymäaika, Björn Åkerlund sanoo.

Alholmens Kraft on aloittanut toimintansa vuonna 2001 ja sitä ennen jo vuotta aiemmin olivat koekäytöt. Käyttöikä tämän kaltaisella laitoksella on noin 30 - 40 vuotta eli näillä näkymin jäljellä on viitisentoista vuotta.