Paikallisuutiset
Ajan sivu - PS 30 vuotta sitten: ”Kielikylvetys alkaa ala-asteilla ensi syksynä”
”Pietarsaari ryhtyy ensimmäisenä Suomessa kylvettämään myös ruotsinkielisiä oppilaita suomen kielellä.”
Pietarsaaren koulutuslautakunta päätti aloittaa ensi syksynä kielikylpyopetuksen myös kouluissa. Tuolloin sekä suomen- että ruotsinkielisten ala-asteiden ensimmäisille luokille muodostetaan kielikylpyryhmät. Suomenkielisten kielikylvetys toteutetaan Ristikarin koululla 23 oppilaan suuruisella ryhmällä. Ruotsinkielisellä puolella toteutus on vielä koulun suhteen auki.
Pietarsaaressa muodostettiin syksyllä 1992 suomen- ja ruotsinkielisissä päiväkodeissa kielikylpyryhmät vuonna 1987 syntyneille lapsille. Nämä lapset ovat siis olleet kahden vuoden ajan mukana kylvetyksessä ennen koulun aloittamista. Myös menneenä syksynä päiväkodeissa aloitettiin kaksi kielikylpyryhmää. Lasten huoltajat ovat toivoneet, että kylvetystä jatkettaisiin koulussakin.
Marjalan päiväkodin johtaja Raija-Leena Inkamo sanoo, että heillä on hyviä kokemuksia kielikylvetyksestä.
– Kyllä nämä lapset osaavat jo ruotsiakin puhua. Meillä on yhteensä 47 lasta kylvetyksessä. Siitä on ollut paljon hyötyä, että kaikki kylvetettävät ovat voineet olla samassa päiväkodissa, hän kertoo.
Suomenkielisen osaston koulutoimenjohtaja Arto Ahde sanoo, että kielikylvetys päiväkodissa on edellytys sille, että kylvetystä voidaan jatkaa kouluissakin opetuksen siitä kärsimättä. Näin ollen ennestään kylvettämättömiä ei kouluissa aleta kylvettää.
Koulutuslautakunnan eilisen päätöksen mukaan kylvetystä annetaan jatkossa 1. ja 2. luokalla. Kolmannelta luokalta eteenpäin tapahtuvaista opetusjärjestelyistä päätetään myöhemmin.
– Menetelmän perimmäisenä tarkoituksena on kylvettää yhtäjaksoisesti viisivuotiaasta läpi koko ala-asteen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei halukkaita opettajia tähän tehtävään ole riittävästi. Meillä ei myöskään ole varaa sitoa kovin monta opettajaa kylvettämiseen, hän kertoo.
– Nyt tehty päätös on sikälikin merkittävä, että Suomen kouluissa ei ennen ole kylvetetty ruotsinkielisiä suomen kielellä. Muualla on kylvetetty suomenkielisiä ruotsin kielellä, englannin kielellä ja niin edelleen, Ahde sanoo.
Päätöksessä edellytetään, että hankkeesta ei saa koitua lisäkustannuksia kaupungille. Ahteen mukaan tämä on mahdollista toteuttaa.
– Käytännössä asia järjestetään niin, että me vaihdamme opettajia suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä. Virkojen suhteen ei siis tule muutoksia. Tämäkin on ainutlaatuista Suomessa, hän sanoo.
Janne Lehtonen