Paikallisuutiset
Biojätettä ei saa laittaa biohajoavaan pussiin – "Omaa jätelaskua on mahdollista pienentää ", kertoo Pohjanmaan jätelautakunnan puheenjohtaja
Vuoden alusta pääsee vaatelumpusta eroon.
Minkäänlainen uutispommi ei ole se, että Ekoroskin alueen asukkaat ovat koko maan mittapuulla mitattuina kierrättämisen ja jätteenkäsittelyn edelläkävijöitä.
Tunnustettava kuitenkin on, että aina löytyy parannettavaa, ihan jokaisella.
– Suomen mittasuhteissa olemme lajittelussa maan kärkeä. Jos kouluarvosanoja ajattelee, niin alueen asukkaille annan vahvan kahdeksan lajittelusta, kertoo Ekoroskin toimitusjohtajaMichael Östman.
Ekorosk toimii kymmenessä kunnassa ja palvelee 124 000 asukasta. Jätteenkäsittely-yhtiön toiminta-alueeseen kuuluvat Evijärvi, Pietarsaari, Kokkola, Kauhava, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöre ja Veteli. Konsernin liikevaihto on noin 14 miljoonaa euroa. Toiminnan keskuksen muodostaa Pirilön jätekeskus Pietarsaaressa.
Ekoroskin toiminta-alueella on 23 hyötykäyttöasemaa ja 170 ekopistettä sekä Pirilön jätekeskus Pietarsaaressa ja Storkohmon jäteasema Kokkolassa.
Tällä hetkellä alueen kaikista kotitalousjätteistä kierrätetään 98 prosenttia.
Vuoden alusta tulee muutoksia muun muassa siihen, että hyötykäyttöasemilta löytyy vaatejätteelle oma palautuspiste. Kuitenkaan ihan mitä tahansa lumppua ei lajittelupisteeseen saa tuoda.
– Ekorosk on yhdessä muiden kunnallisten jäteyhtiöiden kanssa osallistunut projektiin, jossa on kehitetty yhteistä keräysjärjestelmää ja tekstiilinkierrätyslaitosta Turussa. Tekstiileistä saadaan kuituja. Paras materiaali voidaan käyttää kankaisiin, loput eristeisiin, huonekalujen täytteisiin tai esimerkiksi terassilautoihin, kertoo Östman.
Erilaisia kuituja ei tarvitse kotioloissa järjestellä eri pusseihin, pääasia on se, että lajitteluun viety vaatetavara on puhdasta, homeetonta, kuivaa ja tuoksutonta. Vaatejätteen voi paiskata lajitteluun jätesäkkiin laitettuna.
– Se on hyvä suositus, että vaatteet laitetaan jätesäkkeihin. Silloin on vieläkin parempi mahdollisuus estää vaatetavaran kastuminen. Meillä Ekoroskin lajittelussa jätesäkit käydään vielä läpi, jotta oikea tavara päätyy oikeaan pisteeseen. Tietysti työtämme helpottaa se, että jo kotona ollaan mahdollisimman tarkkoina, toivoo Östman.
Tekstiilijätteeseen voi laittaa muun muassa takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat, jotka ovat puhtaita, mutta eivät enää kelpaa muuhun käyttöön.
Vaatekeräkseen ei saa viedä mattoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, alusvaatteita, sukkia, sukkahousuja, tyynyjä, peittoja, pehmusteita tai pehmoeläimiä. Eikä likaisia, kosteita tai homeisia tekstiilejä, jotka sisältävät tuhoeläimiä tai jotka haisevat vahvasti.
Matot, alusvaatteet, sukat, sukkahousut, peitot, pehmusteet ja pehmoeläimet laitetaan hyötykäyttöaseman energiajätekonttiin.
Kengät, laukut ja vyöt pitää laittaa kaatopaikkakonttiin.
– Kaatopaikkakontin sisältö käydään ja lajitellaan vielä kertaalleen Ekoroskilla ja sinne päätyneet jätteet lajitellaan oikeisiin osoitteisiin.
EU ja Suomi haluavat kasvattaa materiaalinkierrätystä tekstiilinkeräyksen avulla. Materiaalinkierrätys on Suomessa tällä hetkellä 43 prosenttia, kun sen vuonna 2035 pitäisi olla 65 prosenttia.
Ekoroskin alueella materiaalinkierrätysprosentti on 45 prosentin luokkaa.
Kotioloissa on menty jo pitkään vähintään kahden jäteastian taktiikalla. Keittiöistä löytyy vähintään paikat energiajätteelle ja biojätteelle. Huomioitavaa on, että biohajoavaa muovipussia ei saa käyttää biojätteille. Suosituksena on käyttää niin biojätteellekin paperipussia.
– Biohajoava muovikassi ei toimi biokaasulaitoksessa. Olen itse käyttänyt biojätteelle paperipussia jo vuoden ajan, eikä ole ollut mitään ongelmia. Jäteastiaksi kannattaa keittiössä valita sellainen astia, missä jää ilmatilaa pussin ja jäteastian välille. Itse näen, että tulevaisuus menee siten, että biojäte automaattisesti laitetaan paperipussiin, aprikoi Ekoroskin toimitusjohtaja.
Paperipussin käyttöön biojätteellä on syynä se, että biohajoava muovikassi on kenkkumainen biokaasulaitoksessa, sillä se huijaa itsensä läpi linjaston ja tukkii loppujen lopuksi koneistuksen. Normaalit muovipussit saadaan poistettua esikäsittelyssä.
Ekoroskin alueen biojäte matkaa biokaasulaitokselle. Biokaasulaitos käsittelee lietettä ja biojätettä mädätysprosessissa ja tuottaa biokaasua sekä mädätysjäämää. Biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi ja mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa.
Ekoroskin toiminta-alueella on yhteensä 23 hyötykäyttöasemaa.
Niihin voidaan viedä muun muassa muovi- ja kartonkipakkauksia, energiajätettä, puujätettä, metallia, lasia, paperia, kartonkia, sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallista jätettä, kivimateriaalia ja kierrätysasemalle vietävää kaatopaikkajätettä.
Joulupyhinä 24.12.–26.12. ovat kaikki Ekoroskin toimipisteet kiinni.
Hyötykäyttöasemat ovat avoinna normaalisti uudenvuodenaattona 31.12.