Paikallisuutiset

Vieraslajit kuriin - torjuntatyö käynnissä Pietarsaaressa: Komealupiinia ja jättipalsamia kerätään jätesäkkeihin

Pietarsaari

Vieraslajien torjuntatyö alkoi käytännössä Pietarsaaressa viime viikolla kun projektityöntekijäJessica Sjöblom ja viisi kesätyöntekijää jalkautuivat maastoon keltaisissa liiveissään.

Taisto aloitettiin kahden trimmerin ja jätesäkkirullan voimin ensin komealupiinia vastaan, sitten vuoron saa jättipalsami. Syynä on, että muun muassa kyseiset kasvit on säädetty koko EU:n alueella haitallisiksi vieraslajeiksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Seudun vieraslajit ovat meri- ja ympäristöbiologiaa opiskelevalle Sjöblomille tuttua juttua. Hän näet teki vieraslajien esiintymistä alustavan kartoituksen Pietarsaaressa ja Luodossa jo viime kesänä. Kartoitustyö jatkui tänä kesänä pyydettyjen - ja saatujen - asukasvihjeiden avustuksella, minkä lisäksi päästiin tarttumaan käytännön hävityshommiin.

– Vihjeistä on ollut suuri apu vieraskasvilajien kartoituksessa ja kokonaiskuvan muodostamisessa, Jessica Sjöblom kiittelee.

Ilmoituksia tuli Pietarsaaresta viitisentoista.

– Kartoituksen lisäksi organisoin työtä maastossa ja osallistun siihen itse, kuvaa Sjöblom.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Samalla hän kokoaa aiheesta pro gradu -tutkielmaansa.

Kesäkuun ajan työpaikkana oli Luodon raitit, missä Jessica Sjöblom pisti kuriin komealupiinia kolmen kesätyöntekijän voimin. Pietarsaaressa ahkeroidaan vieraslajeja kumoon ja säkkeihin heinäkuun ajan kaupungin omistamilla alueilla.

Kutsumattomia vieraita kasvaa lähes joka puolella Pietarsaarta, koristamassa paitsi pihoja, teiden ja katujen pientareita.

– Komealupiinista on aika paljon pieniä esiintymiä, mutta suuriakin ryhmiä löytyy kuten Itälänlahden, Teollisuustien ja Pohjantien risteysalueella, Sjöblom huomauttaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Iskuryhmä kiertää pitkin poikin kaupunkia nyt toista viikkoa vieraslajien perässä. Ja saalista riittää. Heti ensimmäisinä päivinä kasaan saatiin parikymmentä isoa jätesäkillistä. Säkit kuljetetaan Maria Malmin parkkipaikalla sijaitsevaan konttiin ja edelleen poltettavaksi. Samaan konttiin on myös asukkailla mahdollista toimittaa tontiltaan haitalliset vieraslajit.

Aktiivisia torjujia ja toimeliaita yhteisöjä kutsutaankin soolotalkoisiin, toimimaan luonnon monimuotoisuuden puolesta. Pietarsaaren kaupunki osallistuu nimittäin Luken (Luonnonvarakeskus) ja Syken (Suomen Ympäristökeskus) valtakunnallisiin vieraslajitalkoisiin, jotka kestävät 22. elokuuta saakka.

Asukkaat osallistavalla Soolotalkoot -kampanjalla kerätään havaintoja ja torjuntatietoa vieraslajeista. Havainnoista voi raportoida osoitteessa vieraslajit.fi

– Lupiinia ja mm. jättipalsamia voi jokainen yksittäinen asukas torjua tontiltaan. Halutessaan voi myös osallistua jättipalsamin torjumiseen kahdessa eri paikassa, Bonäsissä Lappfjärdsdikenillä ja eläinten hautausmaan tuntumassa Pohjantien varrella. Kasvit toimitetaan jätesäkissä suoraan konttiin Maria Malmin parkkipaikalle, Jessica Sjöblom ohjeistaa.

Oikea ajoitus torjuntatyössä on a ja o.

Jättipalsamin kerääminen on aloitettava hyvissä ajoin, ennen kuin siemenet ehtivät muodostua. Jos kukinta on pitkällä ja siemenet ovat ehtineet muodostua, voi torjuntatyö jopa edistää jättipalsamin siementen leviämistä lähiympäristöön.

Jättipalsami on näet mestari leviämään ampuessaan siemeniä lähistölle useiden metrien päähän. Loppukesästä siemenkodat poksahtavat helposti jo pelkästä kosketuksesta kasviin.

Myös monivuotisen komealupiinin hävittäminen kysyy pitkää pinnaa ja laajamittaista torjuntatyötä.

– Kun kukinnot katkaisee tai niittää ennen siementen kypsymistä ei ainakaan synny uusi siemeniä, jotka taas leviäisivät ympäristöön, kuvaa Jessica Sjöblom.

Kasvin niittäminen aivan juuresta useana vuotena peräkkäin heikentää sen elinvoimaa vuosien mukana, minkä seurauksena se lopulta katoaa.

Komealupiinilla on käytettävissä omat luontaiset keinonsa hengissä pysymiseen vähäravinteisessa maassa. Sjöblom kertoo kuinka se muiden hernekasvien tavoin sitoo juurinystyröiden typpibakteerien avulla ilmakehän typpeä käyttöönsä.

– Näin lupiini valtaa helposti kasvupaikan niittykasveilta ja niillä eläviltä hyönteisiltä. Se uhkaa mm. sinikelloa, harakankelloa ja päivänkakkaraa vieden niiltä elintilaa.

– Lupiinin ja jättipalsamin kaltaiset haitalliset vieraslajit vähentävät biologista monimuotoisuutta, Jessica Sjöblom muistuttaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä