Paikallisuutiset

Kaupunginjohtajaksi valinta irrotti kahden viran hoidosta – Anne Ekstrand aikoo selvityttää suomenkielisten pietarsaarelaisten tyytymättömyyden syyt

Vuonna 1987 Pietarsaareen muuttanutAnne Ekstrand on huolehtinut kaupungin lakiasioista pian 20 vuotta. Aina välillä hän on tehnyt kaupunginjohtajan sijaisuuksia, mutta se on tapahtunut oman toimen ohella.

Nyt lehti kääntyy ja lakikirjan kansi painuu kiinni, ainakin ensisijaisena työvälineenä. Maanantainen kaupunginvaltuusto valitsi hänet kaupunginjohtajan virkaan reilun marginaalin turvin – 31 valtuutettua 43:sta oli sitä mieltä, että hänen nykyinenkin sijaisuutensa on aika vakinaistaa.

– Toistaiseksi ei ole ollenkaan keskusteltu siitä, mitä lakimiehen viralle tapahtuu. En ihan usko siihen, että voisin hoitaa jatkossakin kahta virkaa täysillä, Ekstrand naurahtaa.

Kaupunginjohtajan virkatyöt hän aloittaa heti, kun valtuuston valinta on saanut lainvoiman. Ilman valituksia se tapahtuu 30 päivän jälkeen.

”Meidän pitää luoda ihmisille sellainen elämä, että he haluavat jäädä tänne.”

Virka on määräaikainen seitsemäksi vuodeksi. Tämäkin tulee justeerattavaksi, sillä pestin päättyessä Anne Ekstrand olisi 69-vuotias. Hän ei arvele viipyvänsä töissä aivan niin pitkään.

Ekstrand haluaa satsata täysillä kaupunginjohtajuuteen, ja vannoo siinä yhteistyön nimeen.

– Kaupunginjohtaja ei tee paljon mitään yksin. Meillähän on hyviä johtavia virkamiehiä, jotka vastaavat omasta alueestaan. Heidän kanssaan täytyy keskustella, suunnitella ja tarjota tukeaan.

Ensisijaiseksi tehtäväkseen Anne Ekstrand nostaa kaupungin talouden tervehdyttämisen. Siinä hän panostaisi mieluimmin toimintojen tehostamiseen kuin leikkauksiin tai veronkorotuksiin.

– Kaupungilla on hyvät tulot mutta liian korkeat kustannukset. Meidän pitäisi pohtia, mitä tarvitaan ja kuinka paljon, ja mihin meillä on varaa. Olemme jo viime kesästä lähtien käyneet läpi ostosopimuksia, että tiedämme mitä haluamme ja mitä se maksaa.

– Meillä on hyvä infra. Uusia kouluja on rakennettu ja rakennetaan, koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja on. Mutta jos säästetään, palvelu ei ehkä ole samaa mihin on totuttu.

Väestöpako on noussut viime vuosina yhdeksi polttavimmista Pietarsaaren ongelmista. Muuttotappio ja syntyvyyttä korkeampi kuolleisuus vaivaavat kaupunkia, ja trendiin ei ole oikein yleispätevää lääkettä löytynyt.

– Ensi kädessä meidän pitää luoda ihmisille sellainen elämä, että he haluavat jäädä tänne. Ja niille, joita kiinnostaa muuttaa kaupunkiin, meidän tulee tehdä se todella helpoksi, Ekstrand sanoo.

Hän arvioi, että korona on kaikesta ankeudestaan huolimatta opettanut myös jotain, kuten etätyön mahdollisuudet. Tältä pohjalta hänkin markkinoisi Pietarsaarta asuinpaikkana työn sijainnista riippumatta.

Viime aikoina erityisesti suomenkielisten asukkaiden määrä on vähentynyt Pietarsaaressa reipasta vauhtia. Samaan aikaan tutkimukset paljastavat, että kieli-ilmapiiri kaupungissa tummuu.

Oikeusministeriön tuoreen kielibarometrin mukaan Pietarsaari on maan kaksikielisistä paikkakunnista se, jossa sekä suomen- että ruotsinkieliset asukkaat kokevat kieliryhmien väliset suhteet kaikkein haastavimmiksi. Esimerkiksi joka neljäs suomenkielinen kyselyyn vastaaja piti suhteita huonoina tai erittäin huonoina.

– Aion selvityttää, jos mahdollista, missä ovat ongelmat ja mitä voidaan tehdä. Tämä on erittäin vaikea asia, Ekstrand myöntää.

– On helpompaa elää paikkakunnalla, jossa toinen kieliryhmä on todella isossa enemmistössä, kuten Kokkolassa.

Hän arvelee pulmien voivan liittyä kielitaitoon – ne, jotka hallitsevat toista kieltä, puhuvat harvemmin ongelmista.

– Tietenkin on tärkeää, että Pietarsaaressa pystyy elämään omalla kielellään, ja tämä koskee kaikkia. Muuta kuin suomea tai ruotsia puhuva ryhmä kasvaa koko ajan, Anne Ekstrand muistuttaa.