Urheilu

Taitoluistelusta salibandyn kautta voimanostoon – Nina Heikkinen rikkoi nostajauransa toisessa kilpailussa Suomen ennätyksiä ja nauttii, kun harjoituksissa voi lisätä tankoon rautaa

Aloitetaan tilastofaktalla: pietarsaarelainen vuonna 2003 syntynyt voimanostajaNina Heikkinen otti Pietarsaaressa 28.11. järjestetyissä klassisen voimanoston kansallisissa kilpailuissa nimiinsä kolme ikäluokkansa ja painoluokkansa (alle 84 kiloa) Suomen ennätystä.

Ennätykset syntyivät jalkakyykyssä (145 kg), maastanostossa (148 kg) sekä yhteistuloksessa (348 kg).

– Kyykyn ennätystä osasin odottaa. Sitä lähdettiin hakemaan ja se oli treeneissäkin onnistunut, Pietarsaaren Voimailijoita edustava Heikkinen sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikki muu oli riemukasta bonusta.

"Pyysin heti alusta, että iskä tekisi ohjelman, niin tiesi mitä tekee ja miten tehdään oikein." Nina Heikkinen

– Yhteistuloksen ja maastanoston ennätys tuli suoraan sanottuna puskista, oli se hieno tunne.

Pietarsaari on vuosikymmeniä ollut sananmukaisesti vahva voimanostokaupunki. Nina Heikkinen päätyi painojen pariin perin erilaisten lajien kautta.

– Seitsemän vuotta taitoluistelua ja sitten tuli salibandy, jota pelasin viitisen vuotta, urheilijaneito laskee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rautaa hän alkoi nostella tosimielessä vasta tämän vuoden kesällä.

– Salibandysta tuli pieni tauko, joten aloin käydä salilla. Siitä se lähti.

Käytännössä samanaikaisesti alkoi suunnitelmallinen voimanostoharjoittelu. Valmentajana ja mentorina toimii isäTomi Heikkinen.

– Pyysin heti alusta, että iskä tekisi ohjelman, niin tiesi mitä tekee ja miten tehdään oikein, Nina sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Isä-Tomi näkee, että Ninan taustasta on hyötyä voimanostossa.

– Jos ajatellaan hänen kasvukäyräänsä urheilijana, niin taitoluistelusta oli hirveästi hyötyä salibandyssa koordinaation kannalta, kun taas salibandysta Nina on tuonut voimanostoon mukanaan räjähtävyyden eli nopeusvoiman.

Kaikki kunnia monipuolisuudelle, mutta voimanoston ytimessä on silti voima. Sitä Nina Heikkiselle alkoi tulosten valossa kertyä suorastaan ällistyttävään tahtiin heti ensimmäisinä kuukausina.

– Olen itse todella yllättynyt siitä miten nopeasti tulokset lähtivät kehittymään, ei silloin alussa olisi näin isoja painoja näin nopeasti osannut tai uskaltanut odottaa. On se ollut hurjan nopeaa kehitystä, Nina pyörittelee.

Harjoittelu tuppaa olemaan nautinto, kun tuloksia tulee näkyvästi ja nopeasti.

– Antaa lisämotivaatiota, kun huomaa oman kehityksen, totta kai.

Valmentaja muistuttaa, että kehitystä ei kiirehditä väkisin.

– Jokainen treeni suunnitellaan etukäteen, jotta saadaan systemaattinen kasvukäyrä. Mitään repimistä ei lähdetä tekemään, komean uran nuorena voimanostajana aikoinaan tehnyt Tomi Heikkinen määrittää.

– Kilpailutkin oli etukäteen valittu. Syksyllä Ninan ekoissa kilpailuissa käytiin harjoittelemassa Kokkolassa ja tarkoitus oli että annetaan myrskyvaroitus näissä Pietarsaaren kisoissa.

Myrskyvaroitus - jollainen takuulla tuli tuleville kilpasiskoille kajautettua - viittaa tammikuun lopulla Sotkamossa järjestettäviin nuorten SM-kisoihin.

– Kovaa olisi tarkoitus treenata ja yritetään kehittää voimaa niin paljon kuin ikinä irti saadaan, lupaa Nina.

Harjoittelussa muistetaan Heikkisten mukaan koko ajan suoritustekninen puoli. Nostot on tehtävä oikeaoppisesti.

– On tärkeää oppia harjoittelemaan oikein, ettei mene paikat rikki, Nina sanoo.

– Ja laji kuin laji, niin kilpailet kuten harjoittelet, Tomi tiivistää.

Toista vuotta lukiota käyvä Nina Heikkinen aikoo valkolakin saatuaan opiskella fysioterapeutiksi. Voimanosto on onneksi varsin kiitollinen laji suhteessa siihen, miten harjoittelun voi yhdistää koulunkäyntiin.

Tammikuun SM-kisojen kovaa vauhtia lähestyessä on paikallaan puhua kilpailunostojen psyykkisestä puolesta. Nina on kilpaillut vasta kahdesti, joten tälläkin osastolla ollaan alkutaipaleella. Tyttärelle ja valmentaja-isälle on jo ehtinyt muodostua tietty rutiini ennen Ninan suoritusta.

– Meillä on yleensä sellainen minuutin tai parin hiljainen hetki. Tuijotetaan toisiamme silmiin ilmeettöminä, haetaan sitä oikeaa tyhjää oloa ja käydään mentaalisesti läpi se suoritus, kertoo Tomi Heikkinen.

Tarkoituksena on sulkea kaikki ulkopuolinen pois.

– Pään pitää pysyä kasassa, pitää keskittyä siihen mitä on tekemässä, Nina Heikkinen tiivistää.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä