Paikallisuutiset

Lannäslundilla saatiin paras sato maissista tähän mennessä: Amerikan ihmekasvi innostui kasvamaan maatalousoppilaitoksen kokeilupellolla 2,5-metriseksi

Pirkko Högkulla

Pietarsaari

Nurmella maustettu maissi odottaa Lannäslundin yhdessä monista laakasiiloista paksujen muovien alla pääsyä parempiin suihin, appeeksi navetan asukkaille. Paikallinen maatalousoppilaitos on viljellyt Ostolahden pellolla rehumaissia ja vielä erinomaisin tuloksin.

– Vastaavia kokeiluja on tehty kolmena edellisenäkin vuonna, mutta nyt saatiin - ei vain paras vaan myös - laadultaan tasaisin maissisato tähän mennessä, iloitsee maataloustuotannon esimiesPeter Isakas Lannäslundilta.

"Siementen istutus tapahtui hallavaaran vuoksi niin myöhään kuin mahdollista eli toukokuun viimeisenä päivänä".

Amerikan ihme riehaantui kasvamaan Pohjolankin leveyksillä. Korjuuhetkellä sillä oli mittaa jo noin 2,5 metriä.

– Taisimme lopulta löytää maissille sopivan lämpimän, suojaisan ja aurinkoisen kasvupaikan. Lisäksi sää oli meidän puolella tänä vuonna, Isakas puntaroi.

Kokeiluala oli yhden hehtaarin suuruinen. Alue pidetään kustannussyistä pienehkönä.

– Maissisiemen on kallis ja kasvu on riskialtista, yleensähän maissi juuri ja juuri kasvaa näin korkealla.

Tänä vuonna saatiin pohjoistuulesta huolimatta kasvulle hyvä startti kun alkuvaiheessa oli poutaa ja lämmintä. Maissi ei sopeudu kylmyyteen eikä edes viileyteen.

– Siementen istutus tapahtui hallavaaran vuoksi niin myöhään kuin mahdollista eli toukokuun viimeisenä päivänä kun yleensä istutetaan 15. toukokuuta.

Sitten jännitettiin seuraavaa kriittistä vaihetta eli kesäkuun viidennen ja kymmenennen päivän väliä, mutta sää pysyi lämpimänä.

– Siemen olisi kuollut heti, mikäli hallaa olisi tullut ja mennyt maan läpi, kuvaa Peter Isakas.

Maissin siemenet istutettiin parin sentin välein.

– Käytössämme olevan kylvökoneen vuoksi rivit oli parasta laittaa 40 sentin välein normaalin 60 sentin sijaan.

Juhannuksena maissipellolla vihersi jo lupaavasti, mutta varsinainen kasvupyrähdys käynnistyi Jaakon päivien jälkeen. Heinäkuun loppupuolelta alkaen lehtevät rungot pukkasivat pituutta noin kahdenkymmenen sentin viikkovauhdilla. Paksuutta rungot kasvattivat noin puolitoistasenttiseksi.

– Maissi on paitsi valon ja auringon myös pimeän kasvi. Paras rytmi on 8-10 tuntia pimeämpää, sitten päivänvaloa ja taas pimeää, kuvaa Isakas.

Hyvä lannoitus on a ja o. Maissi tykkää kunnon tavarasta eli naudan lannasta.

– Apulantaa kannattaa sen sijaan käyttää säästeliäästi, Peter Isakas huomauttaa.

H-hetki koitti tiistaina 15. syyskuuta kun kolmannen vuoden opiskelijoilla oli viimeinen työpäivä Lannäslundin maatilalla.

Yhdellä ajolla saatiin neljä kärryllistä tai noin 90 kuutiota vihreää herkkua Lannäslundin lehmille syötettäväksi.

– Esimerkiksi nurmisatoon verrattuna saadaan sama määrä kärryyn vasta kun on ajettu kolme kertaa. Sadonkorjausvaiheessa maissi on siis kustannustehokas kasvi, vaikka siemenet maksavat, Isakas vertailee.

Korjuun jälkeen maissi silputtiin, sekoitettiin tavallisen nurmen kanssa ja säilöttiin laakasiiloon muovipeitteiden alle.