Paikallisuutiset
Sven Svanbäck palkittiin kansainvälisessä exlibris -kilpailussa: Merkki kertoo kirjan omistajasta
Pietarsaari
Sven Svanbäck ylsi palkintosijoille Exlibris Finland 2020 -kilpailussa.
Kolmannen kerran järjestetty kansainvälinen kilpailu kirjanomistajamerkeistä kokosi 29 maasta 184 taiteilijalta 626 kilpailutyötä.
Kilpailijoita olli muun muassa Venäjältä, Italiasta, Puolasta, Argentiiinasta, Liettuasta ja tietysti Suomesta Kilpailun voitti Nurgül Arikan Turkista.
”On ilmaantunut asianharrastajia, jotka keräilevät kirjanomistajamerkkejä.”
Sven Svanbäck palkittiin merkistä, jota koristaa lato. Hyvin pohjalainen kuva siis.
Pietarsaaressa Sven Svanbäck tunnetaan lähinnä graafikkona.
– Mutta exlibriksethän ovat grafiikkaa!
Ainakin kirjanomistajamerkkejä tehtiin alun alkaen graafisesti, nykyisin voi kai käyttää tietokoneitakin.
– Itse suosin perinteisiä tekniikoita, Sven Svanbäck sanoo.
– Tuo kilpailutyö on tehty akvatinta-syövytyksellä.
Exlibris liimataan kirjan sisäkanteen osoittamaan, kuka kirjan omistaa.
Sven Svanbäck alkoi perehtyä grafiikan tekemiseen 1980 -luvun alussa.
– Vuonna 2007 Exlibris Aboensis -yhdistyksen vetäjä Tauno Piiroinen tuli Pietarsaaren kirjastoon kertomaan kirjanomistajamerkeistä. Hän valitti, ettei yhdistyksellä ole jäseniä Pietarsaaresta. Minähän ilmoittauduin saman tien.
Sven Svanbäck teki itselleen exlibriksen 2007. Merkin aiheena on uiva joutsen.
– Nimeni Svanbäck tarkoittaa joutsenpuroa. Tuon merkin tein linokaiverruksena.
Mitä exlibrikseltä vaaditaan?Totta kai haltijan nimi ja merkintä ex libris.
– Siis erikseen kirjoitettuna.
Painettujen kirjojen suosion sanotaan vähentyneen. Onko exlibriksillä mitään käyttöä nykymaailmassa?
– On ilmaantunut asianharrastajia, jotka keräilevät kirjanomistajamerkkejä. Eikä siinä mitään. Lapsena Rovaniemellä keräilin tulitikkuaskien etikettejä. Paha kyllä kokoelma katosi muuttotouhuissa.
Exlibriksiä voi tietysti monistaa kirjapainossa tai tietokoneella keräilijöiden tarpeisiin. Tai jos merkin tilaajalla on satojen kirjojen kokoelma.
Sven Svanbäck ei vastusta tietokoneita, vaikka periaatteessa suosii perinteisiä menetelmiä. Niillä on kuitenkin rajansa.
– Perinteisellä painatuksella olen kerran tehnyt oman ennätykseni 120 kopiota, mutta silloin kuparilaatta piti karkaista.
Exlibriksiä tilataan yhä.
– Kolmisen vuotta sitten tein pietarsaarelaiselle henkilölle exlibriksen piirtämällä 01- ja 02 -tusseilla ja lyijykynällä. Sitten käsittelin ja monistin kuvan tietokoneella.
Grafiikkakilpailun järjesti Exlibris Aboensis eli Turussa perustettu yhdistys. Nimestä huolimatta se toimii valtakunnallisesti.
Suomen varhaisimmat superexlibrikset ovat 1500-luvulta, tunnetuimpana Mikael Agricolan kirjankannen sokkopainanta. Exlibriksestä erottaa kirjaimet MI AG. Kuva-aiheena on Apollo ja neljä muusaa.
Ennen vuotta 1900 valmistuneita exlibriksiä on Suomessa paljon vähemmän kuin naapurimaissa Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa, vain reilusti alle sata kappaletta. Exlibristen yleistyminen käynnistyi maassamme vasta 1890-luvulla.
Suomalaisilla arvioidaan olevan reilusti yli 25 000 exlibristä.
Usein omistaja valitsee kuva-aiheen asioista, jotka ovat hänelle elämässä tärkeitä. Symboliikalla on suuri merkitys.
Paikallisuutiset
