Mielipiteet

Suomessa korona ei tuonut konepistoolimiehiä toreille

Kuva:

Koronakevät on läväyttänyt median kautta nähtäviksemme opettavaista kuvastoa, johon silmä tottui yllättävän äkkiä.

Otetaan esimerkiksi sellainen ilmestys kuin nyttemmin osin purettuja ulkonaliikkumiskieltoja valvonut italialainen tai espanjalainen poliisimies tai sotilas. Hänen olallaan on ollut vakiovarusteena konepistooli.

Siis häh? Miten sarjatuliaseella pidetään kurissa tavallisia kansalaisia, jotka mahdollisesti ovat eksyneet asunnostaan ulos ilman perusteltua syytä? Eikö luvatta kioskille tupakkaostoksille uskaltautuva kaatuisi kertatulellakin?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ei poliisi Italiassa eikä missään muuallakaan Euroopassa tietenkään ole ampunut koronasääntöjen rikkojia millään tuliaseilla. Kyse on siitä, että monissa maissa on järjestäytyneellä yhteiskunnalla todellinen tarve muistuttaa, kenen hallussa valta ja väkivaltamonopoli kriisitilanteessakin ovat.

Monissa maissa on valtiovallalla jatkuva tarve muistuttaa, kuka on pomo.

Suomi ja suomalaiset taas edustavat toista ääripäätä. Kompataan Ylen verkkosivujen kolumnistia Jari Ehrnroothia: "Jokaisen suomalaisen sisällä asuu pieni valtiopersoona, joka tuntee itsensä vapaaksi ja hyväksi silloin kun noudattaa yleistä etua ja tahtoa, jonka valtiovalta kulloistenkin edustajiensa suulla ilmaisee."

Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Ehrnrooth pohtii taustalla olevaa J.V Snellmanin henkistä perintöä, vielä laajapohjaisempi selitys löytyy luterilaisesta perinteestä esivallan kunnioittamisineen. Oleellisempaa on lopputulos.

Suomalaisia kun ei todellakaan tarvitse aktiivisesti hallita mitenkään saati pelotella aseiden voimalla. Suomalaisuuteen päinvastoin kuuluu, että tunnemme itsemme osaksi valtiota ja samalla noudatamme valtiovallan nimissä annettuja määräyksiä suorastaan automaattisesti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tästä seuraa, että kriisin tullen Suomi kuuluu maailman tehokkaimpiin maihin. Toimimme kollektiivisena valtiokoneena, jossa julkinen pyrkimys yleensä ylittää yksilön omat tarpeet. Ei ole sattumaa, että Italian mahtipontiset laajenemispyrkimykset toisessa maailmansodassa jäivät historiaan naurettavina ja Suomessa synnytettiin talvisodan ihme.

Samalla meitä suomalaisia ainakin alitajuisesti kaihertaa eräs asia, jos satumme käymään vaikkapa Italiassa. Paitsi että joka paikasta tunkee esille huikeaa ruokakulttuuria, historiaa, monenlaista kauneutta ja tyylikkäitä ihmisiä niin aistimme jonkinlaisen omalle yhteiskunnallemme vieraan vapauden.

Aivan oikein, kyseessä on noiden ihmisten vapaus muun muassa valtiosta. Italialainen, espanjalainen tai vaikkapa maltalainen ei tee lähtökohtaisesti mitään vain siksi, että valtaapitävät käskevät tekemään.

Niinpä kun kriisitilanteessa jotain on pakko isolla porukalla tehdä, niin valtion virkamiehet kaduilla isojen pyssyjen kanssa toimivat muistuttajina siitä, että toteltava muuten on.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kumpi malli on parempi, suomalainen vai italialainen?

Kysymykseen löytyy luullakseni mitä onnellisin vastaus: useimpien suomalaisten mielestä suomalainen ja useimpien italialaisten mielestä italialainen.

Euroopan unioni muuten teki italialaisille melkoiset källit, kun virus pääsi saapasmaassa valloilleen. Mitään apua ei EU-veljesmailta tullut, sen sijaan etenkin Ranska ja Saksa aktiivisesti estivät suojavarusteiden vientiä Italiaan.

Italialaiset tuskin yllättyivät; miksi luottaa muihin valtioihin tai johonkin etäiseen unioniin, kun luottoa ei ole omaankaan valtioon?

Tarkkamielinen lukija saattaa huomata, että tämän kolumnin lähtökohta on aavistuksen spekulatiivinen: eihän Suomessa ainakaan vielä ole mitään ulkonaliikkumiskieltoa ollutkaan. Rohkenen silti epäillä, että mikäli sellaisiin jouduttaisiin koronapandemian myöhemmissä aalloissa tai jonkun toisen viruksen myötä turvautumaan, niin toimenpiteitä ei tarvitsisi tehostaa isoilla pyssyillä.

Sellainen maa meillä on ja sellaisia me olemme, hyvässä tai vähemmänkin hyvässä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä