maanantai 18.1.2021 | 19:24
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Teema

Nuukasti nättiä: Marjo ja Jarkko Vuorinen ostivat Pietarsaaren Skutnäsistä yli satavuotiaan, monen mielestä purkukuntoisen, hirsitalon, jonka heidän on tarkoitus kunnostaa museovirasto ohjeilla mahdollisimman ekologisesti ja minimalistisesti kierrätysmateriaaleja käyttäen

Pirkko Högkulla
To 9.4.2020 klo 08:40

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pietarsaari

Avonaisesta lattiasta käy vielä tuuli, mutta Marjo ja Jarkko Vuorinen aikovat muuttaa jo tänä kesänä uuteen kotiin.

Vuoriset ostivat – monen mielestä – purkukuntoisen, maalaistalon Skutnäsin raitilta kolme viikkoa sitten. Tai oikeastaan Hellelund tuli kaupan päälle, noin 2 200 neliön suuruisen tontin mukana.

Tässä vaiheessa purkutyöt ovat takana ja on päästy käsiksi itse rakentamiseen. Ensitöiksi uusitaan alimpia hirsikerroksia parista kohtaa sekä korjataan painunut veranta tunkkeja apuna käyttäen.

Remppaajien iloksi seinähirret ja lattialankut osoittautuivat muutoin priimatavaraksi.

– Talo ei suotta ole yli satavuotias. Ennen talot rakennettiin paitsi kestämään, myös mahdollista siirtoa varten. Valttikorttina on lisäksi helppo korjattavuus, kiittelee Jarkko Vuorinen.

Hirsien vaihdon jälkeen aletaan asentaa tekniikkaa ja samalla eristetään alapohja. Lämmöneristeenä on tarkoitus käyttää sellupuhallusvillaa. Lämmitysjärjestelmänä säilyy suora sähkö sekä puulämmitteiset uunit, keittiön hella ja kakluuni. Lämmitystä tukemaan asennetaan vielä pari ilmalämpöpumppua. Tulipesät otetaan käyttöön sitten kun nuohooja on antanut niistä puhtaat paperit.

Hellelund muutti Kruunupyystä Pietarsaareen vuonna 1934. Arviolta 1890-luvulla rakennetun kotitalonsa toivat mukanaan kaupunkiin tiettävästi kaksi sisarta, jotka työskentelivät Pietarsaaressa. Ennen Vuorisia pytinki ehti seistä pari vuotta tyhjillään, mutta peruslämmöllä. Asujalleen rakkaasta paikasta kertoo sekin, että Vuoriset ovat vasta talon kolmannet omistajat.

– Meille tämä tuntui heti unelmien kodilta. Talossa on juuri oikea vanhan ajan henki ja tuntuma, Marjo Vuorinen iloitsee.

Korjaus- ja muutostöitä tehdään jo olemassa olevaa kunnioittaen, museoviraston ohjeilla mahdollisimman ekologisesti ja minimalistisesti kierrätysmateriaaleja käyttäen.

– Haluamme säilyttää kaiken mahdollisen välikatoista oviin ja ikkunoihin. Vain välttämättömät uudistukset ja parannukset tehdään.

Seinät jätetään suureksi osaksi hirsipinnalle, joihinkin huoneisiin tulee puukuitulevyä. Pesun jälkeen hirsiseinät todennäköisesti öljytään.

Hirsiseiniä ei ole tarkoitus eristää. Lisäeristäminen tapahtuu ala- ja välipohjissa. Vuoriset ovat jutelleet perinnerakentamisen asiantuntijoiden kanssa ratkaisusta ja oppineet, että paljas hirsiseinä on luonteva valinta, jos seinä on ollut myös rakennettaessa paljaana eli se vastaa alkuperäistä käyttötarkoitustaan. Näin Hellelundissa on ollut, siitä kertovat vanhat kalkkimaalit hirren pinnassa.

– Lähdemme ainakin kokeilemaan, jos hirsiseinä toimii riittävänä lämpöävaraavana massana. Tarvittaessa sitten tilkitään tai asennetaan huokoista kuitulevyä, jos näyttää, että lämpöhävikkiä syntyy, Vuoriset pohtivat.

Vanhat lattialankut hiotaan ja maalataan. Osa lankkujen reunoista vähän kärsi purkuvaiheessa kun ne oli kiinnitetty toisiinsa paitsi tapittamalla, myös naulaamalla

Huonejako pysyy muutamia muutoksia lukuunottamatta ennallaan: yksi väliseinä puretaan, toinen rakennetaan. Esimerkiksi päätyhuone jaetaan väliseinällä kahtia ja sinne tulee kaksi kamaria. Yhteen pienemmistä huoneista rakennetaan kylpyhuone, jota talossa ei entuudestaan ollut lainkaan.

Sisälle tullaan tilavan, kaunisikkunaisen lautarakenteisen verannan kautta. Verannalta on edelleen käynti myös vinttiin.

– Veranta on rakennettu taloon myöhemmin eikä sitä ole eristetty lainkaan. Veranta eristetään sisäpuolelta ja yhteen nurkkaan tehdään pieni kodinhoitohuone.

Kodinhoitotilalle onkin kysyntää suurperheessä, jossa on viisi lasta ikähaarukassa 0-17 vuotta.

Marjo Vuorinen huomauttaa tietävänsä, että ensin, ennen kuin vinttitilat saadaan remontoitua käyttöön, elellään tiiviisti.

– Ennen kuin yläkerta on valmis, saadaan koko perhe majoittua alakertaan. Tupakeittiö on kuitenkin poikkeuksellisen tilava. Sinne mahtuu ruokapöydän lisäksi tarvittaessa pari sänkyä.

Kakluunikaunottaresta tulee tupakeittiön katseenvangitsija. Samaan korsteeniin on liitetty siro puuhella, joka sekin jää itsestäänselvästi käyttöön.

Keittiön kaapisto edustaa aitoa retroa 1950- ja 1960-luvuilta.

– Ensin budjetoimme keittiökaappeihin 7 000 euroa, mutta sitten iski ilmastoahdistus ja päätimme käyttää uusien sijaan kierrätyskalusteita. Pienen etsinnän jälkeen onnistuimme löytämään edullisesti käytetyt kaapistot, joita yhdistelemällä saamme toimivan keittiön, Marjo Vuorinen iloitsee.

Muuttomatka puiston toiselta puolelta on paitsi lyhyt myös muuttokuorma ihmeen kevyt, sillä perhe elää säästeliäästi ja suosii minimalistista elämäntapaa.

– Olemme jo aikaisemmin hidastaneet ja yksinkertaistaneet elämää – investoineet yhteiseen aikaan. Opettelemme vapaaehtoisesti tulemaan toimeen vain puolikkaalla palkkapussilla. Tarkoitus on, että loikkaamme molemmat oravanpyörästä lyhentämällä työaikaa 50 prosenttia.

– Luovuimme kaikesta turhasta ja perkasimme tavaravuorta niin että lopulta jäljelle jäi vain tarpeellinen. Se, että ympärillä on vähän tavaraa, on helpottanut suurperheen arkea tuntuvasti ja mikä parasta, vapauttanut sisäisesti, Marjo Vuorinen kuvailee.

Myös toinen auto on jo lähtenyt, reissaaminen jäänyt vähemmälle ja pian menee kesämökki myyntiin.

Tarkan euron taloutta pyöritetään Excel-taulukolla, jossa seitsenhenkisen perheen ruokamenoihin on varattu 800 euroa kuukaudessa. Siitäkin on vielä tarkoitus nipistää.

Marjo Vuorinen seisahtuu pohtimaan aiempaa tapaansa elää.

– Prioriteetit olivat vinksallaan. Menin työ edellä ja siitä koitunutta rasitusta paikkailin shoppailulla ja elämyksillä. Silti en saanut onnea ja rauhaa.

– Nyt nuukuus näkyy kaikessa, mutta yritämme säästää viisaasti. Korjaamme, huollamme, kierrätämme. Remontissa meille on tärkeää tukea alueen yrittäjiä ja palveluita. Se, minkä kulutamme sijoitamme ensisijassa niihin asioihin, joita haluamme tukea.

Tähtäimessä on nostaa perheen omavaraisuusastetta. Pieni kanala ulkorakennukseen, viereen vihannesmaa, kuuluvat haaveet.

Remonttia Jarkko Vuorinen paiskii toukokuun lopulle saakka lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin, aina kun perheeltä ja sähkösuunnittelijan töiltään kerkiää. Sitten on tarkoitus jäädä hoitovapaalle.

Kaikki tehdään itse, mikä viitsitään, osataan ja voidaan. Kostean tilan eli kylppärin työt ostetaan ulkopuolelta. Myös saumapeltikaton korjaus ja maalaus teetetään alan ammattilaisilla.

– Työnjako on sellainen, että Jarkko rakentaa aina kun voi ja minä kannan toistaiseksi päävastuun huushollin pyörittämisestä, kertoo Marjo Vuorinen, joka on äitiysvapaalla työterveyshoitajan tehtävistään.

Unelmien maalaistaloa kunnostetaan perinnerakentamisen hengessä. Sitä on opiskeltu itse ja neuvoa on kysytty perinnerakentamisen asiantuntijoilta aina museotoimesta asti.

– Emme kuitenkaan ole rakentamassa museota, vaan meidän näköistä kotia, joka kumartaa vanhojen, hengittävärakenteisten talojen suuntaan. Sisustus saa iloisesti olla yhdistelmä eri aikakausia.

Paljas hirsiseinä on luonteva valinta, jos seinä on ollut myös rakennettaessa paljaana eli se vastaa alkuperäistä käyttötarkoitustaan. Näin Hellelundissa on ollut, siitä kertovat vanhat kalkkimaalit hirren pinnassa.

Projektina Hellelund

Marjo ja Jarkko Vuorinen ostivat vanhan maalaistalon noin 2 200 neliön tontilla Skutnäsinkadulta helmikuussa 2020. Tarkoitus on muuttaa sisälle jo tänä kesänä.

Meneillään on alapohjan eristäminen sellupuhallusvillalla. Hirsiseiniä ei eristetä lainkaan.

Enemmistö seinistä jää hirsipinnalle. Lattioissa käytetään entisiä lankkuja, jotka maalataan.

Ensin kunnostetaan alakerta asuinkuntoon, minkä jälkeen aletaan remontoida vintille makuuhuoneita. Unelmakotia kunnostetaan perinnerakentamisen hengessä.

Remonttibudjetti 50 000 euroa, joka pääosin käytetään tukemaan paikallisia yrittäjiä ja palveluita.

Perheeseen kuuluu viisi lasta iältään 8 kk, 2 v, 10 v, 13 v ja 17 v. Tällä hetkellä perhe asuu vuokralla.

Muuta: Marjo Vuorinen (37 v) on äitiysvapaalla työterveyshoitajan työstään. Jarkko Vuorinen (30 v) työskentelee sähkösuunnittelijana ja aikoo jäädä hoitovapaalle toukokuun lopulla. Kumpikin suunnittelee loikkaavansa oravanpyörästä ja puolittavansa työaikansa jatkossa, jotta he saisivat enemmän kiireetöntä aikaa toistensa ja perheen kanssa. Perhe elää säästeliäästi ja kuluttaa harkiten. Taloudenhallinnassa käytetään Excel-taulukkoa. Se, mikä kulutetaan sijoitetaan ensisijassa niihin asioihin, joita halutaan itse tukea.

#