Viihde

Pietarsaaren museossa on näyttely miesten kasvokarvoituksesta ja sen hoidosta

Kun katsoo 1800 -luvun lopulla eläneiden miesten valokuvia, niin yksi asia pistää silmään. Kaikilla on parta tai ainakin viikset. Pietarsaaren museossa on nyt näyttely paikallisista vanhoista parroista.

Näyttelyssä on valokuvia partaisista merimiehistä, palomiehistä, poliiseista, tupakkamestareista ja muuten vain herroista. Ehkä kuviakin kiehtovampia ovat parranajoa ja parranhoitoa varten kehitetyt tuotteet. Partaveitset olivat välttämättömyys aikanaan, mutta sitten King Camp Gillette sai neuvon ystävältään: Kehitä jotain kertakäyttöistä, joka heitetään pian pois. Silloin asiakas tulee ostaman uuden. Tuo ystävä oli William Painter, kruunukorkin keksijä.

Gilletten firma kasvoi hiljalleen, kunnes Yhdysvaltain armeija teki miljoonatilauksen ensimmäisen maailmansodan aikana. Kaasunaamarin käyttö edellytti parran ajamista ja joka miehelle tarvittiin partahöylä.

Vaihtoehtoja kertakäyttöterille toki löytyi. Esimerkiksi Sveitsissä valmistettiin 1950 -luvulla mekaanista parranajolaitetta, joka viritettiin kahvasta vääntämällä. Kahdeksan vääntöä riitti 2 - 3 minuutin ajeluun.

Museon näyttely syntyi hieman erikoisesti.

– Olimme lainanneet ainoan Helene Schjerfbeck -taulumme Tammisaaren museolle, tekstiilikonservaattoriAnn-Marie Knif-Sandelin kertoo.

– Pyysimme ja saimme sen sitten takaisin ja tuumimme, että on Schjerfbeck -näyttelyn aika. Mutta eihän yhdestä taulusta näyttelyä saa. Taulun miehellä on parta ja päätimme koota näyttelyn sen ympärille.

Monenlaisia innovaatioita on parta aikojen saatossa tuonut maailmaan. Yksi näyttelyn hilpeimmistä esineistä on viiksikuppi. Siis posliinimuki, jonka sisäreunalla on eräänlainen hylly. Hylly esti viiksiä uppoamasta kaakaon sekaan. Jos ja kun viiksissä oli vahaa, olisi juoma turmeltunut, lisäksi märät viikset olisivat olleet ohentaneet mieskasvojen kauneutta.

Luonnollisesti arvonsa tuntevalla miehellä piti olla viiksien yösuojus, mieluusti myös kiharrin. Pikkupullollinen briljantiinia pehmensi kasvokarvoitusta. Jakob de la Gardien muotokuva lainattiin näyttelyyn Raatihuoneelta.

Museo painatti myös parta-aiheisen seinäalmanakan, jollaisen voi ostaa paikan päältä.