Paikallisuutiset
Bocciaa eläkeläisarjen iloksi!
Pelaaminen on ennen kaikkea yhteisen ajan viettämistä.
PIETARSAARI
Pietarsaaren toimitalon takapihalla lentelevät punaiset, siniset ja keltaiset muovipallot hiekkakentällä. Paikalle on kokoontunut jopa 13 eläkeläistä boccia-harrastajaa.
– Jokainen pelaajista pyrkii heittämään oman pallonsa mahdollisimman lähelle kentällä olevaa valkoista maalipalloa. Joukkue, joka on saanut heitettyä eniten palloja valkoisen pallon lähelle, voittaa, opastaa yksi pelaajista, Larsmossa asuvaLauri Lehto.
– Joskus täällä homma saattaa mennä pieneksi kinasteluksikin. Onneksi meillä on mitta mukana, jolla voidaan mitata pallojen etäisyys maalipallosta. Mutta eipä sitäkään kaikki aina usko, pietarsaarelainenHeikki Rintala naurahtaa.
”Tämä on tärkeää, että kokoonnutaan yhteen viettämään aikaa eikä jäädä kokonaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen vain kotiin neljän seinän sisäpuolelle.” Heikki Rintala
Lehdon mukaan lajissa pelaajalta vaaditaan ennen kaikkea tarkkuutta.
– Sen huomaa kyllä, että usein esimerkiksi ampumista tai tikanheittoa harrastaneet pelaajat heittävät hyvin palloa, hän sanoo.
Vaikka osa pelaajista kilpailee lajissa ympäri Pohjanmaata, ei suurempaa kilpailuhenkisyyttä ryhmän sisällä ole.
– Tämä on ennen kaikkea sosiaalinen laji. Me parannetaan täällä maailmaa yhdessä ja pistetään kaupungin asiat kuntoon, Rintala nauraa.
Pietarsaarelaiset eläkeläiset ovat kokoontuneet yhteen pelaamaan boccia jo yli 20 vuoden ajan. Rintala toteaakin, että toiminta on ollut jo pitkään tärkeä osa eläkeläisten elämää.
– Tämä on tärkeää, että kokoonnutaan yhteen viettämään aikaa eikä jäädä kokonaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen vain kotiin neljän seinän sisäpuolelle.
Eläkeläisryhmä kertoo pelaavansa boccia kerran viikossa toimitalon takana, ja toisen kerran UMP:n kentällä. Talvisin boccia pelataan nahkapäällysteisillä palloilla suomalaisen työväenopiston tiloissa.
– Parhaimpina päivinä meitä on täällä jopa 20, ja silloin osa pelaajista joutuu olemaan pallopoikina. Siinä joutuu odottamaan usein aika kauankin omaa pelivuoroaan, pelaajat harmittelevat.
Kentällä pelaa kaksi joukkuetta, joissa molemmissa on kuusi pelaajaa. Tälläkin kertaa yksi toisen joukkueen pelaajista toimii pallopojan tehtävissä.
– Alun perin tässä oli yksi kenttä, mutta kun pelaajia alkoi tulla koko ajan lisää, meidän piti jakaa kenttä kahteen osaan, Rintala kertoo.
Hän osoittaa kentän vierellä olevaa tiheäpusikkoista aluetta.
– Tähän viereen voisi ihan hyvin tehdä toisen samanlaisen kentän, kun kyseinen alue on kaupungin omistama ja täysin käyttämätön. Silloin meitä pelaajia voisi tulla mukaan toimintaan paljon enemmänkin, hän toteaa.
Hänen mukaansa myös työväenopiston toimesta on yritetty Rettig Sport Centerin tiloja saada eläkeläisten käyttöön boccian pelaamista varten talven ajaksi - ainakin vielä toistaiseksi tuloksetta.
– Viime vuonna tämä ei onnistunut, toivottavasti tänä vuonna sen saisimme. Se mahdollistaisi myös liikuntaesteisten ihmisten osallistumisen toimintaan, Rintala muistuttaa.
Vaikka ensimmäiset pallot lentelivät hiekkakentällä jo hyvissä ajoin ennen aamukymmentä, kertovat eläkeläiset jatkavansa pelaamista vielä ainakin kello kahteentoista saakka.
– Hyvässä seurassa ja mukavan tekemisen parissahan viihtyy ja aika kuluu nopeasti, toteavat boccian pelaajat.
Boccia
Boccia on kuulapeli, joka kehitettiin 1900-luvun loppupuoliskolla Pohjois-Euroopassa.
Boccia on vammaisurheilulaji, joka jossain määrin muistuttaa perinteisiä eurooppalaisia kuulapelejä, lähinnä petankkia. Peli on varta vasten suunniteltu siten, että se soveltuisi niin eriasteisesti vammaisille kuin myös vammattomille.
Ulkopelissä käytetään kovamuovisia palloja, joiden ympärysmitta on sääntöjen mukaan 270 mm +/- 8 mm (siis läpimitaltaan noin 83,5–88,5 mm). Maalipallona toimii valkoinen pallo. Toinen joukkueista pelaa punaisilla, toinen sinisillä palloilla. Sisäpelissä käytetään vastaavankokoisia joko pehmeästä muovista tehtyjä tai nahkapäällysteisiä palloja.
Kentän leveys on kansainvälisissä säännöissä 6 x 12,5 m. Kenttä jakaantuu kolmeen alueeseen: Heittoalue, joka koostuu kuudesta 1 x 2,5 m:n ruudusta,
välialue, jonka yli maalipallo on heitettävä ja maalialue.
Pelissä pyritään saamaan mahdollisimman monta omaa palloa maalipallon lähelle, lähemmäksi kuin vastustajan paras pallo.
Aloittajaksi arvottu joukkue heittää maalipallon maalialueelle sekä myös ensimmäisen pallonsa. Tästä eteenpäin heittovuorossa on se, jonka lähin pallo ei ole lähinnä maalipalloa.
