Viihde

Nukkekodin katon alla yhdistyvät uusi ja vanha – Anna-Kaisa Wikströmin taidenäyttely ”Retroa ja arjen oivalluksia” on yhdistelmä kaksi- ja kolmiulotteisuutta 50-, 60-, ja 70-luvun hengessä

Kirjasto avaa ovensa aamuauringon paistaessa kävelykadulla. Sisään kirjastoon astelee nainen kukkaleningissä.Anna-Kaisa Wikström on järjestänyt taidenäyttelyn seitsemän vuoden tauon jälkeen.

– Taide ja luovuus on minulle tapa saada voimaa arkeen. Viisi alle 11-vuotiasta lasta ovat pitäneet kiireisenä, ja olen tehnyt myös kesäisin töitä kätilön ammatissani, kertoo Wikström.

Wikström on valmistunut kuvataiteilijaksi vuonna 2004 Uudessakaarlepyyssä, ja huomaa ajatusmaailmansa luovuuden suhteen muuttuneen ajan saatossa.

– Viime näyttelyni pidin täällä kaupunginkirjastossa vuonna 2012. Olen sen jälkeen omaksunut uusia tekniikoita, ja olen myös huomannut ajattelevani taiteesta hieman vapaammin kuin ennen. Tauluja tehdessäni mietin lähinnä mitä haluaisin itse seinälleni, kertoo Wikström.

”Haluan taiteellani tuoda keveyttä raskaisiinkin kysymyksiin.” Anna-Kaisa Wikström

– Minulla on jokaisen työn takana ajatus, mutta ihmiset ovat täysin vapaita vain katselemaan eikä teoksiin täydy sen kummemmin syventyä, lisää Wikström.

Inspiraationa töille toimivat niin lapsiperheen arjessa vastaan tulevat päätökset, kun yhteiskunnalliset kysymyksetkin. Wikström on säästänyt myös vuosien kuluessa erilaisia esineitä, joita on sittemmin käyttänyt töissään.

Seinillä on värikkäitä maalauksia, joista osassa esiintyy myös Wikströmin omia lapsia. Tyttären, kaksivuotiaan Gabriellan, sielunmaisemaa maalauksessa kuvastavat vaaleanpunainen väri, sekä tytön ympärille liimatut tutit. Keskimmäisen lapsen, Petruksen, maitohammas on pudonnut, ja tuleva koulutaival odottaa taustalle maalattuine koulureppuine ja lippalakkeineen.

Neljävuotiaan Leevi-pojan ympärille on maalattu konsolipelejä sekä hiustenleikkuuvälineet.

– Meillä on sovittu kotona tietyt päivät, jolloin saa pelata pelejä ja viettää aikaa tietokoneella. Samaisina päivinä leikataan myös hiukset. Leevi kovasti aina odottaa hiustenleikkuuta, koska se tarkoittaa pelipäivää, naurahtaa Wikström.

Kolmiulotteisuutta maalauksiin on tuotu tuttien lisäksi myös karusellimuodostelmaan asetetuilla lasten vanhoilla hammasharjoilla, ja 70-luvun aurinkokukkatapettia muistuttavalla teoksella, jossa purukumit ympäröivät pudonneita maitohampaita.

Yhteiskunnallisia kysymyksiä teoksissaan Wikström tuo esille tuteista askarrelluilla tuulivoimaloilla, jotka koristavat vihreää luontomaisemaa. Viereen on ripustettu vanhaa tapettia muistuttava maalaus, jonka ajatuspohjana on toiminut ruokavalinnat sekä niiden vaikutus ympäristöön.

– Nämä eivät ole yksiselitteisiä asioita ja jokainen tekee valintoja omien resurssiensa mukaan. Haluan taiteellani tuoda keveyttä raskaisiinkin kysymyksiin, kertoo Wikström.

Taulujen lisäksi näyttelystä löytyy myös nukkekoti. Nukkekodin yläkerrassa asuu pieni moderni perhe valoisassa asunnossa. Huoneita on vähemmän kuin alhaalla, mutta ne ovat suurempia. Alakerrassa perhe istuu pienessä keittiössä pöydän ympärillä. Huoneiden värimaailma on tummanpuhuva ja tavaraa on paljon.

– Nukkekodissa yhdistyy uusi ja vanha. Haluan opettaa lapsilleni, että vanha ei aina tarkoita huonoa. Kumpikin on yhtä lailla on arvokasta, pohtii Wikström.

Näyttely on nähtävissä kaupunginkirjastossa toukokuun ajan. Uusia näyttelyitä ei Wikströmillä vielä ole suunnitelmissa.

– Keskityn toistaiseksi kotona olemiseen lasteni kanssa. Mahdollisesti sitten, kun lapset ovat hieman kasvaneet, kertoo Wikström hymyillen.