Viihde

Maahanmuuttajille Pietarsaaressa koittaa opiskelun kautta uusi tulevaisuus Suomessa

EduYrkesakademissa maahanmuuttajat oppivat suomea ja perehtyvät maan historiaan ja kulttuuriin.

Pietarsaari

EduYA:n kotouttamiskoulutuksessa on juuri päättynyt 200 päivän maahanmuuttajien kotouttamiskurssi, jonka tarkoituksena on oppia puhumaan ja kirjoittamaan suomea.

Bulgariasta lähtöisin olevaSilvana Vankova (18) saapui perheensä kanssa Suomeen viisi vuotta sitten. Isä oli löytänyt Suomesta töitä.

– Asuimme kaksi kuukautta Perhossa. Sitten saavuimme Pietarsaareen ja aloitin peruskoulun Etelänummella. Saapuminen Perhoon oli valtava shokki, koska siellä ei minun silmin ollut muuta kuin metsää. Pietarsaari sopi minulle paremmin, koska täällä on enemmän ihmisiä

”Suomi on niin rauhallinen ja turvallinen maa. Koulutusta on tarjolla ja myös työtä. Haluaisin tulla suomalaiseksi, miksei.” Silvana Vankova

Silvana jatkaa, että 200 päivän kurssista on ollut paljon hyötyä.

– Kurssi oli hyvä ja minä opin suomea paljon, siitä suuri kiitos opettajallemme. Jos en ymmärtänyt jotain, hän saattoi istua kanssa tunnin tai pari, jotta ymmärsin. Juttelemme myös kurssikavereiden kesken paljon suomea.

Pietarsaaressa hallitseva kieli on ruotsi, mutta Silvana valitsi suomen.

– Jos asun Suomessa, on suomea osattava myös puhua.

Silvanalla on valmiit tulevaisuuden suunnitelmat.

– Aloitan heti kurssin päätyttyä lähihoitajaopinnot Kokkolan ammattikoulussa. Pidän olla tekemisissä ihmisten kanssa ja olen ehtinyt olla Marjalan päiväkodissa seitsemän kuukautta harjoittelijana ja kaksi kuukautta töissä. Työ lasten parissa oli ihana ja opettavainen kokemus.

Suomi on Silvanan mielestä paikka, josta ei halua pois.

– Suomi on niin rauhallinen ja turvallinen maa. Koulutusta on tarjolla ja myös työtä. Haluaisin tulla suomalaiseksi, miksei, hän naurahtaa.

Farzana Moon Bangladeshista on asunut Pietarsaaressa kuusi vuotta. Kurssille tullessaan hän osasi vain vähän suomea.

– Olen oppinut paljon suomea, mutta muitakin suunnitelmia on. Aion myös osallistua ruotsin kurssille, koska Pietarsaaressa tarvitaan molempia kieliä. Ruotsi vaikuttaisi olevan helpompi oppia, hän naurahtaa.

– Suomen ja ruotsin kielen oppiminen on tärkeä, mikäli haluaa asua Suomessa. Täällä kurssilla olemme puhuneet keskenämme suomea ja oppineet toisiltamme, jatkaa italialainenDiana Pinna Petrova.

OpettajaAnita Wisén kertoo, että kurssi on eräänlainen ponnahduslauta ammatillisiin opintoihin. Kurssilla opeteltiin suomea, yhteiskuntaoppia, historiaa ja paljon erilaista ohjausta

– Vaikka olemme ruotsinkielinen kouluttaja, niin meillä on aina ollut myös suomenkielisiä kursseja. Kursseja löytyy myös työväenopistosta Runeberginkadulla, joskin ne on tarkoitettu lähinnä luku- ja kirjoitustaidottomille turvapaikanhakijoille. Meidän kurssimme on suunnattu nopeimmille, eli heillä on koulutustaustaa. Minimivaatimus on osata lukea ja kirjoittaa. Tällä kurssilla kaikilla on jo oleskelulupa.

EduYA:n kaikki suomenkieliset ja ruotsinkieliset kurssit ovat työvoimapoliittisia koulutuksia.

– TE-toimisto ostaa meiltä nämä kurssit ja TE-toimiston kautta myös kursseille hakeminen tapahtuu. Nyt kun tämä 200 päivän kurssi loppuu, alkaa seuraava melkein heti perään. Kurssin loputtua, on tulevaisuudensuunnitelma oltava valmiina, eli joko töihin, jatko-opiskelemaan tai jotain muuta tekemään. Mutta jatkosuunnitelma pitää olla selvillä.

Kurssilaisten taustat voivat olla hyvinkin erilaiset. Jotkut saapuvat Suomeen perhesyistä, eli mies tai vaimo on asunut jo vuosia Suomessa.

– Toiset taas ovat työperäisiä tapauksia, mutta sitten joutuneet työttömiksi, toiset ovat turvapaikanhakijoita eri maista.

Turvapaikanhakijoille itselleenkin on vaikea hahmottaa omaa statustaan. Kaikki eivät ole kiintiöpakolaisia.

– Kiintiöpakolaiset muodostavat itse asiassa vain pienen osan maahanmuuttajista.