Paikallisuutiset

Vanhushuollon jonot lyhentyneet

Tilanne uudelleen vaikeutunut alkuvuodesta.

Pietarsaari

Viime syksyn vaikea tilanne vanhushuollossa on helpottunut Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston alueella. Tuolloin vuodeosastolla odotti 40 henkilöä paikkaa ja 40 kotona, siis yhteensä 80. Enimmillään jono oli jopa 11 kuukauden mittainen.

Aluehallintovirasto edellytti Pietarsaarelta toimia jonojen lyhentämiseksi ja niin tapahtui.

– Nyt tilanne on uudelleen jonkin verran vaikeutunut, vanhushuollon päällikköPirjo Knif toteaa.

Esperi Care ei ole voinut toivotusti sijoittaa vanhuksia. Pietarkoti on lopettamassa toukokuun alusta. Siellä on 10 paikkaa. Esperi Caressa oli alussa henkilövajausta. Sinne oli osin palkattu henkilöstöä, jolla ei ollut sopivaa hoitoalan pätevyyttä. Lisäksi hoitajilta puuttui oikeuksia jakaa lääkkeitä.

– Heillä oli ollut ne aiemmissa työpaikoissa, mutta uuteen tultaessa niitä olisi haettava sitä työpaikkaa varten.

Hoitokodista puuttui myös lääkärin laatima lääkehoidon suunnitelma.

Pirjo Knif mainitsee asioiden olevan nyt järjestyksessä näiltä osin. Paikkoja yrityksessä on 32, mutta suunnilleen puolet on voitu täyttää. Vähitellen asioiden järjestyttyä enemmänkin.

Vanhushuollon jonotilanne on kuitenkin Pietarsaaressa viime syksystä melkoisesti helpottunut. Säädösten mukaan paikan olisi löydyttävä kolmen kuukauden kuluessa, jos vanhus täyttää kriteerit päästä palveluasuntoon. Jonotusaika ylittyy nyt hieman.

– Meillä on kolme henkilöä odottamassa tehostetun palveluasumisen paikkaa vuoden lopusta. Väliin on tullut uusia kiireellisempiä.

Dementiapaikoille odottaa 11 asiakasta. Kuusi heistä asuu kotona itsekseen ja viisi jonkun toisen kanssa.

Pedersöressä ei ole jonoja, ei myöskään Luodossa. Niissä väestörakenne on erilainen kuin Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä eli lapsia ja nuoria ikäluokkia on paljon. Vanhuksia suhteessa vähemmän.

Uudessakaarlepyyssä on viraston alueella vaikein vanhushuollon tilanne. Jonot palveluasumiseen ovat seitsemän kuukauden mittaiset. Se heikentää koko alueen keskimääräisiä lukemia.

Pirjo Knif toteaa Uudessakaarlepyyssä Pietarsaaren tapaan olevan paljon ikääntyneitä muuhun väestöön nähden. Eroja kaupunkien kesken on kuitenkin aluerakenteessa ja palvelutasossa.

– Uusikaarlepyy on pinta-alaltaan laaja, etäisyydet ovat pitkät. Kauppoja ja muita palveluja ei kylissä juuri ole. Se hankaloittaa varsinkin ikääntyneiden selviämistä arjessa.

Jo nyt viraston palveluksessa oleva henkilöstö joutuu joskus tekemään tehtäviä, jotka eivät oikeastaan hoitotehtäviin kuulu. Näin vain siksi, kun palvelurakenne kylillä on huono tai sitä ei ole.

Uudessakaarlepyyssä ei esimerkiksi ole Pietarsaaren tapaan Vippari-palvelua, mutta siitä on keskusteltu. Ehkä se saadaan aikaiseksi. Se helpottaisi vanhusten ja muidenkin pääsyä asioimaan haja-asutusalueelta ja kylistä kaupunkikeskustaan.

– Kaupungissa on myös aika paljon omaishoitajia. Pohdittava olisi, miten huolehtia heidän tuestaan ja palveluistaan, jos he sairastuvat, Pirjo Knif sanoo. Helposti tulee vaikeuksia, jos omaishoitajallekin tulee hoidon tarvetta.

Lähelle Uudenkaarlepyyn Hagalundin vanhusten palveluyksikköä rakennetaan parhaillaan senioriasuntoja.

– Palvelutalosta on mahdollista saada erilaisia palveluja, jolloin senioriasunnoissa asuvat voivat pärjätä kotioloissa pidempään. Senioriasunnot valmistunevat kesällä.

Myös Attendo rakennuttaa parhaillaan palveluasumisyksikköä vanhuksille Uudenkaarlepyyn kaskustaan.

– Nyt rakenteilla oleva kiinteistö sopii fyysisiltä ominaisuuksiltaan sekä tuettua palveluasumista tarvitseville vanhuksille että dementikoille. Se on vain erona, että dementiakodin on oltava lukittu tila, Pirjo Knif sanoo.

Näin siksi, että muistamattomat vanhukset eivät lähtisi omille teilleen.

Yksityiset yritykset sijoittavat vanhushuoltoon omalla riskillään. Tarvetta palveluille arvioidaan olevan, koska ne sen tekevät.

Anita Salmi